Vaativan nartun syndrooma(ko)?

Bitchejä siellä sun täällä ja mikään ei riitä niille. On ne sitten narttuja tai uroksia, niin hemmetin vaikeita ja vaativia ne on. Jos niiltä kysytään, että mitä oikein odotat, niin ainahan ne vastaavat, että ”sitten kun sitä” tai ”sitten kun tota”. Mielestäni tällaisesta sittenkunnailusta on tullut vaativan nartun syndrooma, joka on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ihan äärimmäisyyksiinsä.

Odotamme aina kuitenkin jotain ja harvoin ymmärrämme, että me voimme itsekin viedä asiaa eteenpäin tai tehdä sen juuri nyt! Jatkuva sittenkunnailu syö vain mieltämme ja auttaa meitä unohtamaan hetkessä elämisen. Sittenkunnailusta syntyy kaava, joka toistuu toistumistaan, kunnes keho ja mieli sanoo itsensä irti pahimmassa tapauksessa.

Meidän pitää tietenkin vaatia elämältä tiettyjä asioita, mutta tässä usein mennään ihan hakoteille: vaaditaan, vaaditaan ja vaaditaan, mutta mikään ei kelpaa tai mitään ei tehdä asialle itse! Uskomme monet asiat ulkopuolisten käsiin ja mielestäni tämä ei ole oman elämän elämistä, koska meillä on se avain tehdä tästä juuri omanlaisemme. Tämä on muuten selvästi lause, jonka toistan tarkoituksellakin blogissani!pexels-photo-medium


Ihan kiva, mutta ei täydellinen…

Vaatimuslista, kuulostaako tutulta? Erityisesti tällainen lista näkyy deittailun maailmassa. Nykyään kumppanin löytäminen sisältää mielettömän määrän vaatimuksia, on se sitten asetettu kumppanillemme tai itsellemme. Suurimmat vaatimukset kohdistuvat ulkonäköön ja elintasoon, mutta myös arvoilta ja unelmilta vaaditaan myös paljon. Vaatimuksia on tietenkin hyvä olla kumppanin suhteen ja niitä pitääkin olla, mutta yleensä vaatimukset lentävät yli hilseen. Olen todistanut tuttavapiirissäni tätä ilmiötä ja olen itsekin ollut erittäin vaativa narttu, kun elin sinkkuna. Vaaditaan silmänväristä tarakan muhkeuteen ja rasvaprosenttiin sekä myös koulutustausta ja taloudellinenkin tilanne voi esiintyä listalla. Kuitenkin tajusin ettei täydellistä tule vastaan eikä niitä vaan ole! Joku voi tuntua täydelliseltä, mutta itse varmasti tylsistyisin pitkällä juoksulla, jos joku olisikin vaatimuslistani mukainen. Kumppanissa pitää olla virheitä, haasteita ja erilaisuutta!  

Mitäpä jos heittäisit listasi huithapeliin ja tutustuisit rohkeasti erilaisiin yksilöihin sekä asioihin?

Sitten kun minä…

Odotamme itseltämmekin paljon: pitää näyttää hyvältä, täytyy jaksaa ja osata tehdä sitä sun tätä ja vielä pitää koko paketti kasassa niin kotona kuin sen ulkopuolella. Meiltä jokaiselta myös vaaditaan paljon ulkopuolelta, varsinkin työelämässä nykypäivänä meidän pitäisi olla robotteja. Tämä robottimaisuus tarttuu meihin vapaa-ajallakin, joka saa aikaan kaavamaisen repeatin: kodin rutiinit, harrastukset ja perheen huoltaminen. Hyvin nopeasti arjesta tulee yhtä suorittamista ja huomataankin ettei puoleen vuoteen ole tehnyt mitään repäisevää tai kaavasta poikkeavaa. Rohkenisitko antamaan itsellesi luvan rikkoa kaavaasi aina kerran kaksi parin viikon aikana? 

pexels-photo-58457-large

Kuulutko sinä vaativaan narttukuntaan? Itse kuuluin ja kuulun vieläkin tietenkin tietyissä asioissa, mutta elämäni on suorastaan helpoittunut, kun heitin listat ja kaavamaisen elämisen roskiin. Nykyään menen päivä kerrallaan eteenpäin. Saatan jopa kokea lievää ahdistusta, jos olen sopinut tai suunnitellut jotakin liian pitkälle tulevaisuuteen, koska haluan tehdä asioita spontaanisti ja fiiliksen mukaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s