Jos haluat menestyä, ota aikaa unelmoinnille

Yleinen

Jokainen meistä haluaa menestyä jollakin tasolla elämässään.

Menestyminen on kuitenkin laaja käsite ja merkitsee meille jokaiselle eri asioita. Siinä missä toinen haluaa menestyksen olevan mainetta ja mammonaa, niin toiselle menestyminen voi olla arjessa selviytymistä, pieniäkin juttuja. Toistemme menestymisen tahtoa ja kohteita ei sovi koskaan vähätellä, menestyä kun voi hyvin eri tavoin ja eri laajuudella.

Mitä tulee työelämään, niin menestyminen on yksi suurimpia mittareita. Yritykset janoavat menestystä, se nyt ei tule kenelläkään yllätyksenä. Myös moni meistä haluaa menestyä uransa suhteen, on se sitten vastuunkannon tai työtehtävien osalta.

Kaiken menestymisen takana, on se sitten yksilön, yhteisön tai yrityksen, on unelmointi.

Miten unelmointi vaikuttaa menestymiseen?

Unelmointi voidaan sanana kokea hieman harhaanjohtavana ja liian pumpulisena.

Unelmointi on visiointia, tavoitteiden asetantaa.

Yritysmaailmassa puhutaan enemmänkin visiosta, siitä mihin yritys tähtää tulevien vuosien kuluessa. Visio luo merkitystä, visio sitouttaa, visio vetoaa tunteisiin.

Unelmointia tai visiointia, niin sitä kannattaa harjoittaa säännöllisesti.

Ota oma aikasi vaikka viikosta ja unelmoi. Kirjoita ne unelmat tai visiot ylös ja lähde rohkeasti tavoittelemaan niitä. Tee konkreettisia peliliikkeitä, aivan niitä pikkuriikkisiäkin. Menestymisen juna lähtee liikkeelle jo aivan pienestä. Mieluiten pieni askel eteenpäin kuin ei askelta ollenkaan.

Olen aina unelmoinut ja saanut siitä poltetta matkalleni. Töyssyjä ja kaatumisia on tullut vastaan ja niitä pitääkin tulla, ne ovat juuri niitä hetkiä jotka testaavat tahtoasi unelmaa kohtaan. Vahvat unelmat ovat olleet eteenpäin kantava voima aina elämässäni. 

Unelma voi olla myös aivan järjetön, mutta siitäkin huolimatta, täysin mahdollinen.

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun menestystarinan takana olisi aivan ylimalkaisen hullu unelma. Ne tarinat ovat juurikin niitä, jotka inspiroivat meitä toteuttamaan hulluimpiakin unelmiamme. Niitä tarinoita tarvitaan tähän maailmaan, koska kaikki on mahdollista niin kauan kuin on unelmia.

Unelmoi siis rohkeasti, äläkä anna mahdollisten esteiden musertaa niitä.

 

Tee inventaario oman hyvinvointisi osalta ja tulet voimaan paremmin

Yleinen

Loma jos mikä on toisaalta parasta aikaa miettiä tulevia tavoitteitaan ja omaa tyytyväisyyttään nykytilanteeseen sekä elämäänsä. Lomalla kannattaa tehdä inventaario oman hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden osalta. Lomainventaariossa tärkeintä ei välttämättä ole heti lähteä toteuttamaan asioita, vaan listata asiat ylös, pureskella niitä ja sitten tarttua tuumasta toimeen, vaikkapa pala palalta. 

Näin kesällä muutenkin on hyvä miettiä, on se sitten lomainventaario tai minä haluatkaan sitä kutsua, niin mennyttä alkuvuotta ja tulevaa. Kuten olen jo useamman kerran tuonut esille, niin on turha olla tilanteessa, joka ei palvele sinua. Ei nyt, eikä puolen vuoden päästä.

Pahimmillaan me junnaamme vuosia sellaisissa tilanteissa, jotka eivät enää anna mitään. Niitä voivat olla työ- pari – tai ihmissuhde, huonot elintavat tai muu asia. Miksi hukata siis aikaamme asioihin tai ihmisiin, jotka eivät lisää hyvinvointiamme tai tue tavoitteissamme?

Ole positiivisesti itsekäs

Hiljattain eräs viisas ystäväni sanoi sen mitä meidän jokaisen pitäisi miettiä, ainakin puolivuosittain: ”Mieti mitä haluat elämältäsi, mieti täysin itseäsi ja omaa onnellisuutta sekä tavotteita”.

Tämä sai minutkin heräämään ja miettimään. Tajusin, että minunkin on tehtävä tämä ajatustyö itseni kanssa elämäni eri osa-alueilla. 

Hyvin monesti uppoudumme arkeen ja siitä tulee valtava oravanpyörä, joka pyörii ja pyörii. Siksi kesäloma onkin oivallinen tapa pysäyttää pyörä ja olla positiivisesti itsekäs miettien

  1. mitä minä haluan
  2. mitkä asiat kaipaavat muutosta,
  3. mitkä tekijät seisovat hyvinvointini tiellä ja
  4. mitä haluan tavoitella tai saavuttaa nyt sekä tulevaisuudessa.

Kysymysten esittäminen itseltään voi joiltakin onnistua helposti, kun taas toiset miettivät enemmänkin mitä muut ajattelevat ja jos teen näin tai noin, niin miten se vaikuttaa muihin. Kiellän sinua miettimästä nyt muita seikkoja tai ihmisiä.

Ole rehellinen itsellesi. Joskus asioiden pohdinnassa auttaa puhtaasti niiden kirjoittaminen ylös. Olen useasti tehnyt pros & cons (plussat & miinukset) listauksen eri asioista että ihmisistä. Se auttaa jäsentelemään ja näkemään eri asiat konkreettisemmin.

Usko muutoksen tuomaan hyvään

Toistan taas: jos jokin asia ei palvele sinua nyt tai tulevaisuudessa, sellainen joka syö onnellisuuttasi, niin ole rohkea – uskalla tehdä muutos. Jos elämäntilanteessasi jokin asia ei lisää onnellisuuttasi, muuta se.

Muutoksessa auttaa vertaistuki, asiantuntijat, oma aika ja yksinkertaisesti oma ajattelumalli. Mikäli koet ettet uskalla tehdä jotain, niin mieti se positiivisen kautta. Kaikkia eivät aina valintamme miellytä, mutta onko meidän aina miellytettävä muita ja näin vähäteltävä omaa onnellisuuttamme? Asiat tulevat aina muuttumaan muutosten myötä, mutta miten muuten voit olla tyytyväinen ja voida hyvin, jos et uskalla niitä muuttaa?

Olen tehnyt vuosien varrella suuria muutoksia, uhrauksiakin. Olen vaihtanut työpaikkaa, kun asiat eivät ole toimineet. Olen päättänyt ihmissuhteita, koska ne ovat kuormittaneet liikaa tai eivät ole lisänneet onnellisuuttani. Kaikki eivät ole olleet ehkä mielissään muutoksistani, mutta minä, juurikin minä, olen ollut muutoksiini tyytyväinen. Luopumisien ja muutosten jälkeen olen aina lisännyt äärettömän paljon hyvinvointiani, ja se, se on tärkein seikka tässä elämässä!

Aina on niitä, jotka arvostelevat, vähättelevät tai eivät hyväksy, mutta elätkö heitä vai itseäsi varten? Sinä olet elämäsi tärkein ihminen, ole siis positiivisesti itsekäs, jotta voit olla aidosti onnellinen.

-Veera

Tunteella työssä vai työssä tunteitta?

Yleinen

Itkin tänään työpaikalla ja työkaverini näki sen. Itkun sai aikaan henkilökohtaisen elämän asiat. Minua ehkä hävetti hieman tilanne, mutta kuitenkin samalla tiedostin, että hänelle jos kelle voin tunteeni näyttää. Tämän jälkeen oli helpompi jatkaa päivää ja keskittyä taas täysillä työhön.


Tunteet puhuttavat paljon, tuntuu että toisaalta tunteet ovat tabu monelle. Kuuluvatko ne tunteet sitten työpaikalle ja työyhteisöön? Saavatko tunteet sekä näkyä että kuulua siellä? 

Tunteet työssä

Reipas kymmenisen vuotta sitten työelämä oli hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Jopa koettiin, että oli heikkoutta näyttää tunteita, saati puhua niistä. Tunteet eivät kuuluneet työpaikalle. Omista asioista puhuminenkin saattoi olla työyhteisöissä kiellettyä, koska ajateltiin että työ ja henkilökohtainen elämä täytyy pitää täysin irrallaan toisistaan.

Tuosta ajatusmallista on onneksi hyvin monessa yrityksessä päästy irti vuosien saatossa. Sen kertoo jo sekin, että asiasta on alettu rohkeasti puhumaan ja juurikin rohkeudella tämäkin tabu saadaan varmasti murrettua ellei ole jo viimein saatu!

On mielestäni väärin ajatella, että työ on työtä, kun se on todella iso osa monen meistä elämää, kuten on myös tunteemmekin! Se mitä tunteita työmme synnyttää meissä, se millaisia tunteita yrityskulttuuri, työkaverit ja esimiehet meissä herättävät, ne tunteet kertovat meille todella paljon! Saati ne tunteet mitä koemme henkilökohtaisessa elämässämme.

Muistan urani alkuaikoina kuinka koin ahdistavaksi jopa sen ettei tunteita saanut oikein näyttää. Äärimmäisen tunneherkkänä ihmisenä oli välillä todella vaikeaa olla, koska aistin omien tunteideni lisäksi myös toisten tunnetilat. Joskus koin jopa uupumista siitä kuinka olin kantanut toisten tunnetiloja itse, kun en tiennyt miten toimia herkän aistini kanssa.

Uskon, että herkkyyteni vuoksi kiinnostuin vuosia sitten myös perehtymäänkin tarkemmin ihmisten tunnetaitoihin ja tunnetilojen käsittelemiseen. Tunteiden ymmärtäminen avarsi omia silmiäni sekä opin myös käsittelemään suhtautumistani toisten tunnetiloihin. Oman henkisen hyvinvointini kannalta tämä oli varmasti yksi tärkeimpiä oppejani.

Tutustu itseesi, tunnet tunteesi

Tunteet vaativat paljon itsetuntemusta. Kun tunnet itsesi, niin osaat käsitellä ja toimia paremmin tunteidesi kanssa. Olen itse tunneherkkä, mutta en ole aina tiedostanut sitä piirrettä. Kun olen tutkinut ja perehtynyt tunneherkkyyteen, olen oppinut tiedostamaan paremmin tunteideni juuret, miksi koen juurikin näin? Miksi reagoin tiettyihin asioihin juurikin tällä tunteella. Olen oppinut juurikin nämä asiat tutustumalla itseeni paremmin, löytämällä syyn tunnereaktioihini.

On tärkeää muistaa, että tunteemme kertovat aina jostakin, mutta se mitä sillä tunteella teemme, riippuu täysin meistä itsestämme. Näin joku viisas minulle joskus kertoi ja tämä jos mikä on ollut ohjenuorani tunteiden kanssa.

Työelämässä ja varsinkin omassa työssäni tunteet ovat päivittäin läsnä, koska ihmiset ja heidän tunteet ovat minun asiakkaitani. Upein tunne, jonka koen on juurikin se, kun ihminen uskaltaa puhua ja näyttää tunteensa. Silloin ihminen on oikeasti avoin. Niin kauan kuin tunteitaan ei näytä tai niitä jopa pakoilee, niin kauan on ihminen sulkeutunut.

Tunteet ovat rinnastettavissa happeen, ilman tunteita on jokaisen vaikea olla, ne vaan kuuluvat osaksi meitä. Jokainen meistä, sellainenkin joka ei ole kykeneväinen näyttämään tunteita, tuntee jotakin.

Tunteet ovat monimutkaisia, välillä todellisia pirulaisia. Tunteet voivat olla myös todella kuormittavia, olivat ne omia tai toisten. Opetellaan tuntemaan siis tunteemme ja niiden juuret, ei anneta tunteiden tukahduttaa meitä ja ympärillämme olevia.

Jos tunnet iloa, näytä se. Jos tunnet pelkoa tai uupumusta, kerro se! Älä jumiudu tunteidesi taakse, keskustele tunteidesi kanssa ja uskalla myös tuoda tunteesi esille!


Työnhakijoiden mietteitä, rekrytoijan vastauksia

Yleinen

Työnhaku tuottaa monesti kysymyksiä ja minultakin on paljon kysytty kaikenlaista, mutta hiljattain vastaan on tullut enemmänkin kysymyksiä rekrytoijan työhön liittyen.

Meitä rekrytoinnin parissa työskenteleviä on useita, on puhtaita rekrytoijia ja on esimiehiä, jotka hoitavat rekrytointia yhteistyössä HR:n kanssa sekä sitten on vielä ulkoistettuja headhuntereita sun muita genreä edustavia.

Vastauksia työnhakuun liittyen on siis erilaisia, mutta koostin muutaman vastauksen kysymyksiin joita minulta on kysytty useasti!


Millainen sen CV:n tai hakemuksen pitää olla, jotta erottuu massasta?

Tässä tunnutaan mielestäni menevän edelleen hieman ohitse sen tärkeimmän pointin. Monesti tuntuu, että työnhaussa keskitytään liikaa siihen hakemuksen ja CV:n visuaalisuuteen kuin itse sisältöön. 

Hakudokumenteissa oleellisin on sisältö, eivät ne visuaaliset efektit tai dokumenttien väritys. Toki tärkeää, että yleisilme hakemuksessa on selkeä ja  fontteja sekä värejä ei ole käytetty niin, että ilme vastaa sillisalaattia.

Vastaan on kyllä tullut tässä vuosien saatossa mitä hienoimpia kuin myös hyvin eriskummallisia hakudokumentteja. Jos olen visuaalisuuteen syventynyt hakudokumenteissa, niin ne ovat olleet markkinointipainotteisissa rekrytoinneissa, mutta dokumenttien visuaalisuus ei ole kuitenkaan määritellyt meneekö hakija kyllä vai ei-pinoon.

Yksinkertainen ja hillitty on paras. Keskity siis hakudokumenteissa informatiiviseen ja kattavaan sisältöön sekä muista tarkistaa kielioppivirheet. Tuo esille miksi kiinnostuit tehtävästä ja yrityksestä, mitä osaamista toisit ja mitä odotuksia sinulla on sekä mitkä asiat motivoivat sinua. Kerro myös millaisen henkilön he saisivat sinusta työyhteisöönsä!

Suosittelen heittämään ne powerpointmaiset esitykset muualle ja pitämään dokumentit word-pohjaisina, mutta aina lähettämään pdf-muodossa!

veerasalpalahti.com
Miten rekrytoija kokee puhelinsoitot tehtävään liittyen?

Jos ilmoituksessa on annettu sinulle yhteystiedot kysyäksesi lisätietoja tehtävästä tai kulttuurista, niin anna palaa! Kuitenkin tärkeää on muistaa ettet lähde soitellen ”sotaan” vaan oikeasti listaat ylös ne kysymykset, jotka askarruttavat sinua.

Monesti olen kohdannut puheluita, joissa hakija lähtee soittamaan vain kertoakseen oman hissipuheensa, mutta kun kysyn oliko hänellä kysyttävää, niin hänellä ei tule mitään mieleen, halusi vain soittaa kertoakseen itsestään.

Puhelut hakemuksen lähettämisen jälkeen ovat myös sallittuja, kunhan soittaa oikeasti asiasta eikä vain tiedustellakseen yleistä liirumlaarumia tai vetääkseen sitä hissipuhettaan.

Kannattaa myös muistaa puhelinkäyttäytyminen: aggressiivinen tai tylyn oloinen käytös ei kovinkaan nostata pisteitäsi rekrytoinnissa. Näkymätön elekieli välittyy puhelimesta, joten ole reipas ja anna puheenvuoro myös toiselle.

Lukeeko rekrytoija ensiksi hakemuksen vai CV:n?

Tähän ei mielestäni ole yhtä oikeaa vastausta, sanoisin että riippuu osittain hakemusmäärästäkin. Itse käyn yleensä ensimmäisenä rekryssä kuin rekryssä CV:n kimppuun, koska näin saan yleiskuvan hakijasta ja sen jälkeen on helpompi siirtyä itse hakemukseen. Entinen kollegani taas toimi päinvastoin ja hänenkään tavassaan ei ollut mitään väärää.

Aikoinaan kun hain mm. toimistoassistenttia ja hakemuksia tuli sen 300 parissa päivässä, niin tuolloin selasin pelkät CV:t. Massan ollessa suuri piti keskittyä löytämään ne henkilöt, jotka omasivat sellaista kokemusta ja CV:stä sain sen tiedon helpoiten. Tuollaisesta massasta sain poimittua potentiaalisemmat, joidenka hakemukset luin läpi. Sen jälkeen sain kasattua asiakkaalle muutaman täydellisen ehdokkaan!

Muista, että CV on sinun käyntikorttisi. Siitä pitää saada tarpeeksi kattava yleiskuva kuka olet ja siihen ei ole kiellettyä kirjoittaa parilla lauseella itsestään jotain, joka avaa hieman sinua persoonana! 

Ehdottomasti suosittelen kuvaa CV:ssä, ei sillä että rekrytoija katsoo millainen henkilö siellä on, vaan juurikin sillä että kasvot jäävät mieleen massasta helpommin. Jos koet ettet halua laittaa kuvaa, niin se on täysin fine. Kuva ei määrittele miten etenet haussa.

Kun tarkastelet itse CV:täsi niin mieti onko se tarpeeksi kattava kertomaan kaiken oleellisemman vastaanottajalle lyhyessä ajassa. Useimmiten hakemusten käsittelijät viettävät aikaansa hakudokumenttiesi parissa noin minuutin luodakseen käsityksen sinusta ja soveltuvuudestasi.

veerasalpalahti.com

Mitkä asiat rekrytoija huomioi työhaastattelun sanattomassa viestinnässä?

Erityisesti ensimmäinen huomio ensikohtaamisessa painottuu siihen kuinka tervehdit haastattelijaa, miten kättelet ja millainen yleisilme sinulla on.

Huomioi siis katsekontakti, älä kättele toista kuin vetelää kalaa tai ruserra toisen kättä tunnottamaksi, varmista myös asiallinen pukeutumistyyli sekä hajusteiden kanssa kannattaa olla tarkkana: ethän halua tukehduttaa haastattelijaa tuoksuihisi?

Myös kehonkielesi pistää silmään ensimmäisenä, oletko rentoutunut vai jännittynyt. 

Kaikki ne eleet mitä haastattelun aikana teet rekisteröityy rekrytoijan verkkokalvolle: esimerkiksi kun puhut tai kysyt jotain, niin se kuinka huomioit toiset katsekontaktilla tai eleilläsi ovat tällaisia.

Mitä kysymyksiä on hyvä esittää työhaastattelussa työnantajalle?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta kysymykset työnantajan suuntaan ovat todella arvokkaita ja henkilökohtaisesti minua harmittaa, jos työnhakijalla ei ole mitään kysyttävää haastattelussa, vaikka itse haastattelu olisi ollutkin todella kattava.

Työnantajalta kannattaa kysyä täydentäviä kysymyksiä tehtävänkuvaan, tiimiin, itse organisaation tai sen kulttuuriin liittyen. Tällaisia voi olla esimerkiksi seuraavat:

  • mitä odotuksia tai tavoitteita heillä on valitun henkilön osalta
  • mitä haasteita yrityksellä on ja kuinka haasteiden kanssa menetellään
  • millaisia tavoitteita yrityksellä on seuraavalle vuodelle
  • miten itse haastattelijat ovat viihtyneet tai mitä haasteita ovat kohdanneet itse
  • kuinka yrityksen arvot näkyvät arjessa
  • mikä näistä arvoista on haastattelussa oleville kaikista tärkein
  • kuinka henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta

Kannattaa myös kysyä rohkeasti työajoista, eduista ja itse palkkauksesta.

Kysymyksiä on monia, tärkeintä kuitenkin ettei sinulle jää haastattelun jälkeen se fiilis, että ”Mitenhän tämän asian laita onkaan?”. Kirjoita vaikka kysymyksesi ylös ennen haastattelua ja varmistat ettei sinulle iske blackout!’


Kysymyksiä on varmasti lisää, tässä kuitenkin ne mihin itse törmään useasti. Työnhakijana suosittelen keskittymään siihen omaan työnhakuprosessiin eikä vastapuolen asioihin miettimiseen. Toki on hyvä tiedostaa näitäkin, mutta jos hakija miettii liikaa sitä rekrytoijan tonttia, niin oma focus voi kärsiä.

Autan mielelläni toki, jos sinulla herää lisää kysymyksiä työnhakuun tai itse hakudokumentteihin liittyen.  Ota sis rohkeasti yhteyttä ja vaihdan ajatuksia mielelläni, katsotaan vaikka dokumenttisi kuntoon!

Sorrutko kiireeseen? Näillä keinoilla hallitset paremmin aikaasi.

Yleinen

”Kiirettä pitää!” – Kuulostaako tutulta? Oletko kenties näin kommentoinut, kun joku on kysynyt kuulumisiasi. Monelle meistä kuuluu kiirettä ja monet meistä elää jatkuvassa kiireessä tai sen tunteessa. Osalle meistä kiire on myös tekosyy jättää joitakin asioita arjestamme pois. ”En valitettavasti ehdi, kun kova kiire töissä ja kotonakin pitää tehdä sitä ja tätä.”.

Kiire on ihana tekosyy

Olen itse ollut aikoinaan kiireeseen-sortuja ja siihen tukeutuvakin satunnaisesti. Oli helpompi sanoa olevansa kiireinen kuin lähteä kertomaan mitä kaikkea elämässäsi sillä hetkellä tapahtui.

Vuosien aikana pyrin välttämään kiire-ajattelua, koska oikeasti en ollut edes kovin kiireinen, ainakaan vapaa-ajallani. Nykyään tosin tietyissä tilanteissa, varsinkin jos haluan olla omissa oloissani ja minua pyydetään johonkin, vetoan ”kiireeseen”. Sitä harvemmin kyseenalaistetaan ja siihen on helppo syynätä joitakin asioita.

Kiirettä pitää myös työelämässä. Nykypäivänä erityisesti tietyillä aloilla ja/tai tehtävissä työntekijään kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet ja työkuorma siinä samassa. Työstä on tullut siis paljon kuormittavampaa ja päivänkin aikana voi olla monta rautaa tulessa tai tulipaloakin sammutettavissa.

Kiire on ihana tekosyy, mutta onko meillä oikeasti nyt niin kiire?

Miten kiirettä hoidetaan?

Kiire syntyy kun emme osaa hallita aikaamme. Uskon vahvasti ettei kiirettä tai ainakaan niin suurta kiirettä synny, kun osaamme prorisoida työkuormamme oikein. Toki joillakin meistä se itse kiire ei koskaan tule poistumaan, mutta sitä pystyy johtamaan omalla toiminnallaan ja arvoillaan. Näen kiiressä saman kuin stressissä:  on positiivista ja negatiivista kiirettä.

Positiivinen saa hyvin toteutettuna henkilön tuottamaan ja priorisoimaan oman työnsä sekä arkensa. Negatiivinen taas imee henkilön innostuksen, työn laadun ja hyvinvoinnin.

Kiireen paras ystävä on siis priorisointikyky ja itse järki. Itseämme johtamalla oikein saamme joko taltutettua kiireen ja hallittua aikaamme tai organisoitua asiat kiireen keskellä tehokkaammaksi.

Kiirettä pitää hallita ja mikäli kiire syntyy työstä, niin täytyy olla myös armollinen, itselleen että työlleen. Vielä kun meitä ihmisiä ei ole tuunattu roboteiksi, vaikka joillakin aloilla robotit korvaavatkin meitä ahkerasti. Työssä itse työkuorman priorisointi ja aikatauluttaminen ovat avaintekijöinä, jossa niin esimiehen kuin johdonkin tuki ovat avainasemassa.

Resepti kiireeseen

1.Priorisoi, priorisoi ja vielä kerran priorisoi asiat tärkeysjärjestykseen.

En usko, että kaikki ne sinun kiirelistalla olevat asiat ovat juuri sen päivän tai viikon tehtäviä. Tee tehtävälista ja vaikka oma lukujärjestyksensä niille. Itse pidän Outlook-kalenteria, mutta isoimpien tehtävien osalta Trello on ollut yksi hyvä väline esim. projektinhallintaan. Voit listauttaa tehtäväjonosi kolmeen eri tärkeyteen:

Prio1: tämä ei voi enää odottaa, hoida se heti

Prio 2: tämä on kiireinen, mutta ehtii odottamaan hetken

Prio 3: tämä ei ole niin kiireinen, ehtii tekemään sitten kun Prio1 ja 2 on tehty

2.Syö se sammakko!

Yksi hyvä oppi, johon olen perehtynyt on, ”Eat that Frog”-ajattelumalli, jonka on kehittänyt Brian Tracy (tuo ihmismielen nero) ja suosittelen lukemaan kirjan aiheestakin. 

Tämä ajattelumalli tarkoittaa, että syöt heti ensimmäisenä päivän ikävimmän tai haastavimman sammakon eli tehtävän. Näin saat sen mielestäsi pois ja voit keskittyä muihin, hieman kevyempiin tehtäviin. Sammakko on hyvä nauttia heti aamupalaksi, menee loppupäivä mukavammin kun sammakko ei ole enää tehtävälistalla.

3.Sulje häiriötekijät!

Työskenneltyäni useat vuodet avokonttorissa on häiriötekijöiden sulkeminen tärkeä osa työssä suoriutumiselle. Nykyään pystyn keskittymään erinomaisesti melun keskellä, mutta paras oma keinoni on pistää kuulokkeet korville ja laittaa Spotifysta soimaan hyvää musiikkia.

Mieti siis omat keinosi kuinka estät työltäsi häiriötekijät.

On myös erittäin sallittua sanoa niin työkaverille kuin perheen jäsenellekin, että sinua ei saa nyt häiritä tai olet seuraavan tunnin poissa tekemässä rauhassa mitä ikinä teetkään. 

Monissa yrityksissä on tänä päivänä hiljaisia työhuoneita tai neukkareita, joissa voi työskennellä sekä unohtamatta tietenkään etätyömahdollisuutta, jota suosittelen hyödyntämään. Pääasia, että löydät itsellesi sopivan paikan ja keinot kuinka voit keskittyä.

Opettele heti samantien tai ensi viikosta alkaen välttämään kiirettä syynä. Jos vetoat jatkuvasti kiireeseen, niin silloin tiedät olevasi hukassa niin priorisointikykysi kuin itsesi johtamisen kanssa. Tee siis oma reseptisi kiireeseen ja noudata sitä!

 

 

4 vinkkiä kuinka toimia ilmapiirin myrkyttäjien parissa

Yleinen

Kirjoitukseni myrkyllisistä ihmisistä osui selvästi kultasuoneen. Kiitos tuhannesti teille viesteistänne ja omien kokemustenne jakamisesta. Juttelin parin ystäväni kanssa siitä, että miten näiden henkilöiden kanssa tulla toimeen ja niinpä listattiin asioita ylös, joista tässä tärkeimmät!


Ensinnäkin  kaikista ihmisistä ei tarvitse tykätä ja tällaiset vaikeat ihmiset eli myrkyttäjät kuuluvat varmasti siihen joukkoon, joka ei kerää sympatioitasi. Eikä heidän kuulukaan. Kuitenkin työelämässä ikävien ihmisten kanssa joutuu toimimaan jossakin muodossa ja tulemaan toimeen. Kuinka sitten kestää heidän läsnäoloaan?

1.Ensimmäinen lähtökohta on pysyä mahdollisimman neutraalina. Koskaan ei kannata lähteä mukaan ilmapiirin tai työpaikan paholaisen matkaan. Hän voi monesti pyrkiä saamaan sinut puolelleen erilaisin keinoin, mutta tärkeintä ettet mene hänen matkaansa.

2.Älä ota liian henkilökohtaisesti hänen sanomisiaan.  Olen monesti pitänyt mielessäni, että voin antaa anteeksi sanat tai teot, mutta koskaan en niitä unohda ja karma bites you always back! Syy miksi nämä inhottavat ihmiset ovat sellaisia kuin ovat voivat liittyä heidän  omaan epävarmuuteen tai siihen, että heillä on henkilökohtaisessa elämässään jotain negatiivista meneillään, joten he hakevat mielihyvää itselleen laskemalla toisia alaspäin. Tai sitten heillä vain on ruma persoona.

Aina kannattaa tietenkin puolustautua, mutta pitää sekin sopivassa mittasuhteessa. Mitä enemmän lähdet puolustelemaan, sitä vahvemman voiman itse ilkimys saa ja muista kuitenkin, että hän on mestari manipuloimaan ja kääntämään heikkoja puolellensa ties millä keinoin.

Kun pelaat pelin neutraalin viileänä, hänellä ei ole mitään voimia sinua vastaan. Tämä voi varmasti aiheuttaa hänessä ärtymystä, mutta anna hänen ärtyä, hän tekee itsestään entistä naurettavamman. Vaikka hän olisi kuinka provosoitunut, niin sinun ei tarvitse mennä samalle tasolle hänen kanssaan. Sinulle paras voitto on nähdä kuinka alas hän on valmis vajoamaan sanoillaan tai teoillaan.

3.Pidä oikeat ihmiset ympärilläsi.  Tätä en voi painottaa koskaan liikaa. Kun itselläni oli työyhteisössä tällainen myrkyllinen käärme, niin sain voimia ihmisistä, jotka näkivät ja kokivat saman mitä itsekin. Vertaistuki ja ymmärrys toisiamme kohtaan auttoi jaksamaan pahimpinakin päivinä!

4.Muista, että sinä kuitenkin kannat oman onnesi avaimia! Ole rohkea, joskus pitää katsoa aidan toiselle puolelle ja ottaa riski. Valitettavaa on, että hyvät ihmiset lähtevät itse ensimmäisenä kuin tällainen ilkimys. Syynä voi olla tietenkin muitakin asioita, mutta työpahoinvointi tai työpaikan kiusaajat ovat suuri syy nykyään työpaikan vaihtamiselle ja tämä suututtaa minua. Toisaalta tämä kertoo paljon yrityskulttuuristakin, että tällaisten henkilöiden annetaan jatkaa toimintaansa ja siihen ei puututa. Silloin on peiliin katsomisen paikka myös ylemmällä taholla.

Mikään yritys ei kasva, jos joukossa kiemurtelee käärme. Jokaisessa firmassa on omat kipunsa, mutta suurin kipu on väärät ihmiset, väärässä paikassa tai tehtävässään.

Niin omakohtaiset kokemukset kuin ystävienkin on osoittanut, että rohkeus kannattaa. Joskus voimme hypätä yhdestä hukkuvasta laivasta toiseen, mutta mieluiten hyppy tuntemattomaan kuin hukkua huonossa seurassa. Jokaisesta hukkuvasta laivasta saamme arvokasta oppia tiellemme ja ainakin itse koen, että on ollut etuoikeus nähdä kuinka rumaksi ihminen voi henkisesti muuttua, kun vajoaa niin alas, että yrittää polkea toisia alas.

Tahdonvoiman palapeli: onko sinulla palaset hallussa?

motivointi, Yleinen

Koska viimeksi päätit aloittaa tai tehdä jotakin? Kuinka hyvin se onnistui vai kaatuiko aloittaminen valitukseen?

Minulla on alkanut useasti aina maanantaisin ”kevyempi elämä”. Kyllä, kuulun tähän porukkaan, jotka tahtovat viikonlopun possuttelun jälkeen kevyempää oloa ja ulkomuotoa. Kappas, tiistaihin se tahdonvoima päättyikin. Miksi? Kerronpa pari pientä faktaa, joista voisin itsekin ottaa kiinni tämän maanantai-syndroomani osalta!

Et saavuta mitään ilman tahdonvoimaa

Se on fakta.

Ilman tahdonvoimaa elät ainoastaan kuplassa, jossa valitetaan ja jossitellaan. Mitään et voi oikeasti saavuttaa, jos sinulla ei ole tahdonvoimaa. Mitä se sitten on?

Tahdonvoima koostuu eri elementeistä, joista kaksi ensimmäistä ovat:

  • asenne ja
  • itsekuri.

Näistä kahdesta syntyy meille motivaatio, joka on kaiken tahdonvoiman takana. Motivaatio toimii tahdonvoiman moottorina ja kun motivaatio on tarpeeksi kova, kasvattaa se myös asennetta ja itsekuria. 

Kun asennetta ja itsekuria löytyy tulevat seuraavat elementit:

  • tapojen omaksuminen ja
  • ympäristön muokkaus oikeaa toimintaa tukevaksi.

Kun lähdemme tavoittelemaan jotakin, varsinkin uusia toimintatapoja tai asioita, niin on äärimmäisen olennaista omaksua tavat. Tapoja taas et voi omaksua ilman, että muokkaat ympäristösi toimintaasi tukevaksi. 

Tahdotko tosissaan vai tahdotko vain valittaa?

Monesti kuulen kuinka valitetaan, kun jokin asia tai muutos ei onnistu. On se sitten uuden työn löytäminen, painon pudottaminen tai uuden harrastuksen aloittaminen, niin kaiken takana on tahdonvoimasi määrä.

Haluatko löytää uuden työn? Valitatko vain nykyisestäsi, mutta et tee mitään toimenpiteitä uuden löytämiselle?

Pitikö tänään aloittaa vatsa-peppu-muokkaus, mutta sohva tuntuikin mukavalta peppusi alla? 

Haluatko pudottaa painoasi? Minä haluan, mutta huomaan itse valittavan usein asiasta ja tahdonvoimani tehdä asialle tarpeeksi, on hyvin vähäinen, koska motivaationi on hukassa.

Mitään et voi edelleenkään saavuttaa, jos sinulla ei ole motivaatio, josta syntyy tämä tahdonvoimasi.

Minultakaan eivät kilot karise, jos en löydä motivaattoriani, josta syntyy tahdonvoimani ja josta muodostuu taas itsekuri. Itsekuri ja tahdonvoimani taas ei pysy ruokittuna, jos en omaksu uusia tapojani ja muokkaa ympäristöäni oikeaksi tukemaan kilojeni karistamista.

Tahdonvoima on palapeli. Sinulla pitää olla kaikki palaset, jotta voit oikeasti saada asiat tavoitettua!

Tsemppiä viikkoon, otetaan palapelin palaset haltuun!

Rakkaudella,
Veera

Hallitseeko menneisyytesi möröt elämääsi?

motivointi, pelko, Yleinen

Olen viime aikoina jutellut paljon menneisyydestä ja sen luomista peloista. Oletko itse tietoinen mitä menneisyyden mörköjä kannat harteillasi? Tiedostatko miten ne vaikuttavat mahdollisesti nykytilanteeseesi tai tulevaisuuteesi, jos annat niiden mörköjen ohjata sinua? 

Minulla on mörköjä, mutta olen oppinut elämään niiden kanssa. Ne ovat olleet enemmänkin pelkoon liittyviä. Pelko on syntynyt munauksista, pettymyksistä ja ikävistä ihmisistä. 

Ne munaukset mitä itse olen tehnyt tai pettymykset joita olen joutunut kohtaamaan niin minusta riippumattomista syistä kuin ikävistä ihmisistä, niin ne kaikki ovat minulle omanlaisia voimavaroja nykyään. Ne ovat asioita, jotka tsemppaavat menemään eteenpäin ja ennen kaikkea asioita, joista olen pirun onnellinen että ylpeä. Ne ovat menneitä ja katsokaa, niistäkin on selvitty voittajana!

Menneisyys jättää meihin aina omat arvet ja muistuttaa satunnaisten asioiden tai ihmisten kohdalla meitä historiastamme. Tärkeintä menneisyytemme kanssa onkin se kuinka katsomme tulevaisuuteen: näyttääkö se mahdottomalta vai mahdollisuuksia täynnä olevalta?

Jos mietin itseäni muutama vuosi taaksepäin olin hyvin paljon, siis todella erilainen mitä nyt! Iso muutos on varmasti kasvaminen aikuiseksi, mutta myös suhtautuminen asioihin optimistisemmin.

Ajatusmaailmani oli aikoinaan hyvin synkkä ja negatiivinen. En koskaan uskonut eläväni edes 27-vuotiaaksi. Nyt kun mietin sitä Veeraa, joka olin tuolloin, niin en tunnistaisi sitä itsekseni. Jotta pääsin jaloilleni takaisin, tarvitsi se todellisen peiliin katsomisen:

  • Haluanko elää tällaista elämää?
  • Onko minulla oikeat ihmiset ympärillä?
  • Millainen minä haluan olla?

Niin työssä kuin elämässä yleensäkin me kasvamme ja kehitymme. Toiset eivät ehkä niin hyvin kuin taas toiset. Minun elämäni parhaat kasvupyrähdykset ovat tulleet, kun olen kylmästi deletoinut niin vääriä toimintatapoja, asioita kuin ihmisiäkin ympäriltäni pois. En todellakaan olisi tässä, jos olisin pitänyt nämä asiat lähelläni. En ainakaan näin tervejärkisenä.

Ei ole häpeä kantaa mörköjä, mutta se miten kannamme niitä menneisyyden mörköjä tai ylipäätään koko menneisyyttämme merkitsee. Haluatko sinä aina vain muistella niitä vanhoja ja pitää niistä kiinni vai haluatko kulkea optimistisesti elämässäsi eteenpäin ja saavuttaa jotain mitä oikeasti haluat?

Hallitse mieltäsi, niin hallitset maailmaasi.

Rakkaudella,

Veera

Älä anna työilmapiirin myrkyttäjän seisoa menestyksesi tielläsi: en minäkään ole antanut

Yleinen

Mietin pitkään julkaisenko tätä tekstiä, mutta tuntuu, että on aika puhua näistä ääneen viimeinkin. Mistä nyt kirjoitan on saanut inspiraationsa minulle tärkeistä ihmisistä ja omista kokemuksistani. Aiheena on myrkylliset ihmiset työyhteisöissä! 


Olen toiminut urani varrella työyhteisöissä, joissa on ollut yksi tai useampi pirullinen ilmapiirin myrkyttäjä.  Heidän ansiostaan olen nähnyt millaista todellinen epäasiallinen kohtelu on, heidän ansiostaan olen todistanut kuinka ihmiset ympärillä sairastuvat henkisesti, heidän ansiostaan olen itsekin kärsinyt työpahoinvoinnista, mutta kiitos heidän olen myös onnistunut luomaan uraani tahtomaani suuntaan!

Myrkyttäjät ovat monesti olleet henkilöitä, joilla on valtaa työyhteisössä.

Valta ajaa valitettavasti ihmisiä surullisiin tekoihin. Myrkyttäjät ovat mestareita manipuloimaan niin yksittäisiä ihmisiä kuin yhteisöjä. Heissä itseasiassa piilee paljonkin narsistisia piirteitä, mutta en lähde väittämään ketään narsistiksi kuitenkaan.

Kokemiani myrkyttäjiä yhdistää yksi yhteinen tekijä: epävarmuus. Epävarmuus, josta syntyy pelko. He pelkäävät, että jäävät huomaamatta tai joku heitä vahvempi paljastaa heidän touhunsa. Pelko ohjaa heitä tekemään vääriä ja jopa surullisiakin asioita, mutta samalla he osaavat itse luoda pelkoa ympärillään oleviin. 

Vaikka asiat nostaisi esille, niin välillä on ollut parempi niellä kaikki heidän sanansa tai toimintansa, koska näiden henkilöiden kohdalla asiat eivät muutu parempaan – päinvastoin. 

Olen itsekin hiljentynyt, vaikka sisälläni on kiehunut suuri ääni, joka haluaa tulla ulos. Hiljentymiseni on ärsyttänyt heitä ehkä vielä enemmän, mutta samalla he ovat näyttäneet kuinka alas he voivat vajota. Hiljaisuus ei todellakaan ole myöntymisen merkki vaan hiljaisuus on välillä loistava keino saada toinen hiljennettyä tai keino nähdä toisen todellinen puoli. 

Myrkyttäjät voivat antaa itsestään todella empaattisen ja luotettavankin kuvan. Kuitenkin he ovat juuri se toinen ääripää ja tämän näkee viimeistään siinä, kun heidän pitäisi tuoda nämä piirteet käytäntöön!  

He eivät kanna kovinkaan paljoa itse vastuuta, ei tehtävistään, teoistaan, sanoistaan, saati lupauksistaan. He osaavat nostaa sinut ylös, mutta nopeasti he myös laskevat sinun itseluottamuksen ja kyvykkyyden pohjamutiin. He haluavat itse loistaa ja voivat viedä heikkoina hetkinään jopa sinun ideasi omanaan eteenpäin.

Uskon, että yrityksen henkilöstö kyllä tiedostaa hyvin nämä pirulliset myrkyttäjät. Ainakin henkilöstön keskuudessa on spekulaatioita ja rehellisesti todettakoon, että kyllä tieto kirii nopeasti toisten korviin.

Kun itse olen sulkenut myrkyllisen työilmapiirin tai henkilön elämästäni, niin ei mene viikkoakaan kun joudun vastamaan kysymyksiin ”Miksi näin?”. Suorasanaisena henkilönä en halua kertoa unelmia ja pilvilinnoja olevia tarinoita, vaan kerron suoraan mikä oli taustalla. Monesti kysyjät kommentoivatkin, että ovat huomanneet tai aistineet vastaavan. 

Säälin hekin ansaitsevat(ko)?

Omakohtaisten kokemusteni kautta olen kokenut hieman sääliäkin tuollaisia ihmistyyppejä kohtaan joita kutsun tässä myrkyttäjiksi. Säälin tunteet ovat tulleet siitä, että tiedostan etteivät he voi muuttaa tapojansa, koska ne tavat ovat iso osa heidän persoonallisuuttaan. Se on asia, jota ei lähdetä muuttamaan, ainakaan kovin helposti. 

Olen kokenut vihaa, raivoa ja sääliä, jopa halveksuntaa heitä kohtaan. Olen itse sairastunut työpahoinvointiin, se on kamalaa ja sen hoitaminen on pitkä prosessi. Verrastan sen syömishäiriöön, johon sairastuin teini-iässä. Hoitoprosessi on pitkä ja henkisesti erittäin raskas. Sen kanssa oppii elämään, mutta se tulee aina olemaan muistissamme ja siitä tulee osa tarinaamme, loppuelämän ajaksi! Oman mielen vahvistaminen ja johtaminen on kaikki kaikessa näissä tilanteissa

Olenko minä sittenkin vain sekaisin?

Urallani olen törmännyt kolmessa eri yrityksessä pahaisia myrkyttäjiä, heitä on ollut niin johtoroolista työntekijään. Erityisesti pahimmat ovat olleet johtajia. Henkilöitä, joihin henkilöstön pitäisi luottaa, henkilöitä joilla pitäisi olla tunneälykkyyttä, henkilöitä joilta pitäisi löytyä oikeudenmukaisuutta ja henkilöitä joidenka pitäisi johtaa ihmisläheisesti ja arvostaen.

Matkani varrella olen joutunut miettimään olenko liian herkkä tai onko minussa jotakin vikaa, kun koen asiat miten koen ja olen joutunut paskamaisen kohtelun piiriin?

  • Kyllä, olen ihmisenä sellainen joka aistii paljon ja näkee ihmisten läpi. Onko se ollut heille uhka?
  • Kyllä, olen ihminen joka vaatii oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Onko se ollut heille uhka?
  • Kyllä, olen älykäs mitä tulee työhöni liittyviin asioihin. Onko se ollut heille uhka?

Keskustellessani henkilöiden kanssa, jotka ovat olleet kanssani läsnä myrkyllisessä työyhteisössä tai kokeneet aiemmin vastaavaa, olen tajunnut etten minä se hullu tässä ole! Vertaistuen voimalla olen saanut itselleni voimaa katsoa optimistisesti eteenpäin. Kun yksi toisensa jälkeen kertoo aistineensa tai kokeneensa vastaavaa, antaa se voimaa nousta jaloilleen.

Nämä kokemukset ovat tehneet minusta vahvan! Jos jostain olen ylpeä, niin siitä, että tunnen itseni näiden kokemuksien pohjalta todella hyvin. Olen löytänyt itsestäni sellaista viisautta, voimaa ja itsevarmuutta mitä en uskonut itsestäni löytävän! 

-Rakkaudella Veera

Piileekö työpaikallasi myrkyttäjä? Kerro omakohtaiset kokemuksesi kommenttikenttään.

Tunnelukkoinen mieli: miten päästä tunnelukoista irti?

Yleinen
Sisältää mainoksen

Mieli on siitä mielenkiintoinen, että se prosessoi jatkuvasti erilaisia tunnetiloja. Tunteettomaksikin itseänsä nimittävät tuntevat yllättävän paljon. Elämme jatkuvasti jonkin tunteen vallassa. Tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa tunnetilat, mistä ne tulevat ja miten niiden kanssa toimia. Tunteiden tiedostaminen ja niiden ohjaaminen ovat erityisen tärkeä osa itsetuntemuksemme ja kehittymisemme tiellä.

TUNNELUKITSETKO MIELESI?

Joillakin meistä, kuten myös minulla, voi olla taipumusta jättää mielensopukoihin erilaisia tunnetiloja muhimaan, pitkäksikin aikaa. Erityisesti nämä tunnetilat ovat yleensä niitä negatiivisia. Kun negatiiviset tunnetilat ovat saaneet kunnolla hautua mielessä, voidaan olla jo siinä pisteessä, että mieli on lyönyt tunnelukon päälle ja on vaikea löytää niitä positiivisia tuntemuksia lukon takia.

Tunnelukot on hyvä saada käsiteltyä ja purettua. Tietyt tunnelukot jäävät mieleemme, mutta niiden kanssa oppii myös elämään, kun osaa käsitellä niitä. Tällaisia tunnelukkoja voivat olla esimerkiksi traumaattiset kokemukset. Pitkään kannetut tunnelukot voivat hankaloittaa meitä, ihmissuhteitamme ja peruselämistämme. Ei kannata hukata tätä yhtä ainoaa elämää siihen, että mielemme on tunnelukkojen solmussa!

KUINKA KÄSITELLÄ TUNNELUKKOJA?

Tunteiden käsitteleminen vaatii joskus enemmän aikaa ja meillä jokaisella on omat keinomme. Monesti olen huomannut niin lähipiirissä kuin yleisesti, etta siinä missä toinen vaikka tarttuu viinapulloon, niin toinen kirjoittaa tai keskustelee tunteistaan. Tapoja on monia, mutta jotta tunnelukoista pääsee irti ja oppii käsittelemään eri tuntemuksiaan, niin voin kertoa ettei tuo ensimmäinen vaihtoehto ole todellakaan oikea! Tunteet voidaan laittaa hetkeksi syrjään, mutta aina ne sieltä kimpoutuu takaisin. 

Tunnelukko on kehon jännittynyt tila. On äärimmäisen tärkeää tiedostaa mistä tunnelukko on tullut, mikä sen ns. triggeröi ja kuinka sen kanssa voi elää, jos siitä ei pääse täysin eroon.

On hyvä kysy itseltänsä seuraavat kysymykset:

  • Mikä tai kuka herättää tämän tunteen minussa?
  • Miltä tämä tunne tuntuu minussa?
  • Miten tunne vaikuttaa käytökseeni, tekoihini tai olemukseeni?
  • Millä keinoilla voin ennaltaehkäistä tunteen syntymistä?

Tunnelukot vaativat paljon itsepohdiskelua ja oman mielen lukemista, johon yllämainitut kysymykset ovat oivallisia. 

Rohkaisen ottamaan omista tunnelukoista kiinni ja löytämään sen avaimen, jolla ne saa auki. Tähän löytyy paljon myös hyvää kirjallisuutta, joista oma lempparini on Kimmo Takasen ”Tunne lukkosi”-kirja. 

Vapauta siis tunnelukkosi ja tunnet paljon enemmän hyvää!