Alkuhuuman jälkeinen motivaatiopula

motivointi, Yleinen

Puhun nyt asiasta, joka on ollut mielessäni kauan. Asiasta, joka on tullut ilmi myös teidän lukijoidenkin kautta. Tämä on selvästi aihealue mitä moni teistä pyörittelee tälläkin hetkellä mielensä sopukoissa.

Tiedättekö sen tunteen, kun jostain sinulle tärkeästä asiasta tulee taakka. Se voi olla ihmissuhde, työpaikka tai harrastus. Taakka on ehkä väärä sana, tarkemmin sanottuna intohimo muuttuu selviytymisen lähteeksi ja se on ainoastaan suoriutumista sekä selviytymistä.

pexels-photo-14303-large

Upea alkuhuuma

Olen erityisesti huomannut kuinka pari-ystävyys-ja työsuhde muistuttavat toisiaan. Aluksi on se jännitys, joka muuttuu kiinnostukseksi, siitä seuraa motivaatio ja intohimo, joita kuljettaa tietyn aikaa upea alkuhuuma. Tuo alkuhuuma on se kaikista upein vaihe, on visioita ja strategioita, suuria suunnitelmia ja odotuksia. Alkuhuuman hiipuessa tulee se todellinen arki ja kulttuuri esiin. Se voi olla erittäin rutiininomaista ja suorittamista pitkän aikaa. Arjessa on tärkeä löytää myös aikaa intohimolle ja saada motivaatio kohdilleen. Ne vaativat tiivistä ja avointa yhteistyötä, kunnioitusta ja arvostusta toinen toisiamme kohtaan.

Arjen saapuessa usein ei jakseta yrittää, haetaan syytä toisesta ja luovutetaan. Tämän vuoksi on tärkeää olla tekemättä liian suuria elämänmuutoksia alkuhuuman aikana. Yksi tuttu ja arvostettu lääkäri sekä psykologiystäväni kertoi, että alkuhuuma kestää kaksi vuotta. Vasta kolmantena vuotena on hyvä alkaa miettimään isoja muutoksia ja peliliikkeitä, varsinkin parisuhteessa. Työelämässä tämä on varsinkin nykypäivänä hankalaa, koska työsuhteet ovat kestoltaan lyhyempiä ja työntekijät liikkuvat uusiin tehtäviin lähes tulkoon kahden vuoden sisään.

Johtamisen kaunis kuvitelma

Motivaation hiipuminen suurimmaksi osaksi johtuu johtamisesta tai sen puutteesta. Johtaminenkin on väärä muoto luoda motivaatiota. Meitä voidaan johtaa tietyllä tapaa, mutta jotta saadaan motivoituneita ihmisiä, niin meitä täytyy valmentaa, tukea ja kannustaa. Tämä on selkeästi puutostila yrityskulttuureissa. Erityisesti johto/esimiestasolla olevat henkilöt näkevät itsensä valmentajan roolissa, mutta todellisuudessa eli arjessa tämä ei toteudu oikeanlaisesti. Se on vain kaunis kuvitelma, jota nämä henkilöt ajattelevat tekevänsä.

Olen itse niin valmentajana kuin työntekijänä kohdannut paljon sitä, miten motivaatio saadaan sammutetuksi. Erityisesti viime aikoina valmennettavakseni on tullut henkilöitä, jotka ovat menettäneet sen innon ja motivaationsa jotain tärkeää asiaa kohtaan. He ovat kertoneet kuinka tämä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. He ovat epävarmoja ja arki on puhdasta suorittamista tai enemmänkin selviytymistä.

love-heart-hand-romantic-largeMotivoitunut arki

Hiipuu se motivaatio sitten vaikka siinä pari-ystävyys-tai työsuhteessa, niin tällöin on aina paikka kehityskeskustelulle, jossa etsitään niitä juurisyitä ja tehdään mahdollisia tulevia toimenpiteitä tai suoraan päätöksiä.

Oletko aidosti mukana ja motivoitunut?

 

Yrityskulttuurin 7 kuolemansyntiä

Yleinen

Looking-after-your-business-800x480YLPEYS –  KATEUS – VIHA – LAISKUUS – AHNEUS – YLENSYÖNTI – HIMO

Uskon tai saatan jopa vannoa, että nämä synnit näkyvät työyhteisöissä, huolimatta siitä millainen kulttuuri yrityksessä vallitsee. Pahimmassa tapauksessa nämä synnit hallinnoivat yrityksen arvoja ja kulttuuria sekä toimintapoja, näkyvästi tai taustalla. Parhaimmassa tapauksessa osa synneistä voi johtaa huikeaan itsensä kehittämiseen, yrityksen kasvuun ja liiketoimintaan positiivisesti. Jotta siihen päästään se vaatii rohkeaa ja avointa heittäytymistä jokaiselta tekijältä yhteisössä.

Erityisesti YLPEYS ja HIMO voivat ajaa meitä kohti positiivista kehitystä ja erinomaista kulttuuria. Tarkoittaen, että olet aidosti ylpeä työstäsi, yrityksestä ja seisot sen takana. Intohimo ajaa taas meitä tekemään asioita parhaalla mahdollisella tavalla sekä kehittämään niin omaa toimintaamme kuin myös pohtimaan asioita eri näkökulmalta.

Työyhteisö alkaa mätänemään, kun ylivallan saa KATEUS, VIHA JA AHNEUS. Nämä kolme saavat niin yhdessä kuin erikseen paljon ristiriitoja, epävarmuutta ja luottamuspulaa aikaan. Kateus ja ahneus ovat kuitenkin ne, jotka voidaan ottaa positiivisessa valossa huomioon. Me kaikki kadehdimme jollakin tapaa toisiamme ja se saa meidät tekemään hyvässä valossa enemmän asioita.

Muistan kuinka kadehdin aikaisemmassa työpaikassani esimieheni rohkeutta ja rauhallisuutta tarttua kiinni ikäviinkin asioihin. Kateus on sanana ehkä karski, mutta kyllä minä kadehdin. Päätin kuitenkin itsekin rohkaistua ja heittäytyä ottamaan enemmän koppia niistä ikävimmistäkin asioista. Mikään ei ole parempaa kuin saada palautetta ja kiitosta rohkeasta heittäytymisestä samaiselta esimieheltäni.

Ahneus on se, jotka potkii meitä myös eteenpäin. Ahneus voi kuitenkin kääntyä meitä vastaan. Se on synneistä juurikin se, samoin kuin ylensyöntikin, joka täytyy pitää kurissa. Ilman tietynlaista kurinpitoa nämä kaksi voivat turmella meidät ja tiputtaa lähtökuoppaan uudelleen. Työelämässä varsinkin ahneus näkyy tapana hallita kaikkea, niin ettei muille jää mitään. Tämä on varsinkin yleistä tiimityöskentelyssä ja johtamisessa. Ei osata tai uskalleta delegoida, koska koetaan muut alempiarvoisina ja jopa huonoina. Ahneella on aika usein se kuuluisa paska loppu.

LAISKUUS on varmasti klassisin, ei jakseta tehdä mitään tai mikään ei kiinnosta. Laiska työntekijä on yleensä työpaikan riesa, niin liiketoiminnan kuin työympäristön silmissä. Laiskuutta esiintyy meissä kaikissa, emme aina jaksa ja se on ok, kun puhutaan pienestä ripauksesta laiskuutta työpäivän aikana. Meidän ei tarvitse aina toimia kuin duracell-puput.

Posiitivista syntisyyttä

Olen paljon todistanut viimeisen 10-vuoden aikana työelämässä näitä syntejä. Olen nähnyt miten ne rikkovat työpaikan kulttuuria, mutta miten ne oikeanlaisissa käsissä saavat ihmeitä aikaan, joka ajaa niin yrityksen liiketoimintaa kuin kulttuuriakin parempaan päin. Näiden ”syntejen” kanssa täytyy olla varovainen ja ymmärtää niin se hyvä kuin huonokin puoli. Se, että näet näiden potentiaalin positiivisessa valossa vaatii paljon rohkeutta ajatella toisellakin tavalla.

Nämä synnit eivät pelkästään elä työelämässä vaan ne voivat elää sinun omassa tekemisessä vapaa-ajallakin. Mieti ovatko ne positiivisesti eteenpäin sinua vieviä vai junnaatko paikallasi juuri niiden takia?

Näytönpaikka: show me your potential!

Yleinen

Muistan kuinka isäni sanoi minulle ennen altaaseen hyppäämistä, että näytä niille kuka polskii parhaiten. Minähän polskin itseni kärkisijoille, vaikka tunsin etten ole kilpailijoista parhain. Saatoin ehkä olla tekniikaltani heikompi, mutta kestävyydeltäni taas vahvimpia uimareita. 

Meillä jokaisella on elämässä useampia näytönpaikkoja. Yleensä ne voivat olla asioita tai tilanteita, joissa tiedostamme sen oman potentiaalimme. Erityisesti työmaailmassa, näytönpaikka vaatii rohkeaa heittäytymistä uusiinkin tilanteisiin, jotka mahdollistavat pienen epämukavuuskentällä riehumisen.pexels-photo-medium

 

 

Näytönpaikasta paikan näytöksikö?

Entä, kun mahdollisuus joka sinulle on annettu, menee penkin alle? Hyvä esimerkki on juurikin uusi työtehtävä tai ylennys. Olet niin into piukassa asiasta, että unohdat olennaisen: tavoitteesi. Keskityt turhiin ja pieniin asioihin, jotka eivät näytä potentiaaliasi. Niihin keskittyminen saattaa jopa kääntyä sinua vastaan ja lopputuloksena on potku takalistolle. Tämän lisäksi voit kokea turhautumista ja pelkoa, epäuskoisuus tulee mukaan karuselliin. On ymmärrettävää etteivät asiat aina mene kuten on suunnitellut. Jokaiseen asiaan emme pääse suoranaisesti vaikuttamaan, mutta niissäkin tilanteissa meille on annettu mahdollisuus.

Paljon näytönpaikat riippuvat erilaisista kyvyistämme: kyky hallita, kyky omaksua, kyky toimia ja kyky liikkua muutosten myötä sekä kyky vaikuttaa. Ilman näitä kykyjä on kovin vaikeaa olla näytönpaikan näyttäjä.pexels-photo-129742-medium

Näytönpaikka on aina mahdollisuus. Se on mahdollisuus tietenkin sanansamukaisesti näyttää muille, mutta näyttää eritoten meille itsellemme. Se on myös mahdollisuus rakentaa jotain uutta, kehittää osaamista/ammattitaitoaan, luoda uusia ihmissuhteita ja jopa mielestäni mullistaa omaa että muiden maailmaa!

Palautteen juuret

motivointi, pelko, Yleinen

Meistä jokainen osaa antaa palautetta ja hyvin usein varsinkin sitä negatiivista, koska rakentavamman palautteen antaminen on jopa vaikeaa useammalle. Saamme palautetta jo pienestä lähtien, mutta useimmiten se annetaan juurikin kritiikkinä lapselle. Vanhemmat enemmänkin kritisoivat, jos syömmekin niitä kiviä tai emme pärjää koulussa. Tällainen kritiikki, varsinkin jos se on jatkuvaa soimausta, vahingoittaa lapsen itsetuntoa ja hän kokee hyvinkin nopeasti ettei riitä tai ei osaa.Palautteen antamisen vaikeus heijastuu meihin myös aikuisiällä. Tapa miten olemme saaneet palautetta tai sitä kritiikkiä noudattaa lähestulkoon samanlaista kaavaa myöhemmin.

Miksi sitten sen rakentavan palautteen antaminen on vaikeaa?

Olemme tottuneet kritisoimaan, koska se on jopa helpompaa. Se on vähän kuin paistaisi pihviä: kritisoiva palaute on kuin raaka pihvi ja positiivinen palaute taas kypsä, mutta jotta saat sen mehukkaan mediumin, niin se vaatii opettelua ja kärsivällisyyttä!

Erityisesti lapsille täytyy olla tarkka miten asiat esittävät. Jatkuva negatiivinen sävy herättää lapsessa pelkoa, joka ohjaa mieltä ajattelemaan ettei saa rakkautta vanhemmiltaan. Sama pätee työelämässä, jos esimies aina moittii työntekijäänsä. Työntekijä pakkaa hyvinkin nopeasti laukkunsa. lion-animal-predator-big-cat-40803-large

Työelämässä varsinkin suurin haaste on palautteen antaminen, niin että se on rakentavaa. Niin, että työntekijä voi parantaa suorituskykyään ja toimia jatkossa paremmin. Hyvin usein, erityisesti myyntialalla, jossa itsekin olen ollut esimiehenä, katsotaan täysin menestystä lukuina. Se on ymmärrettävää, mutta monesti heikon suorityskyvyn takana on jotain pintaakin syvemmällä.

Myyjän mieleen voi vaikuttaa monikin asia, jotka eivät ehkä ole sidonnaisia itse työhön ja tässä kohtaa useimmiten taustalla ovat erilaiset pelkotilat tai muistot aiemmasta kritiikin saamisesta. Myyjät usein tuntevat etteivät riitä tai eivät osaa tarpeeksi. Tämä on suurin syy mm. siihenkin miksi harva lähtee myyntialalle, pelko kritiikistä ja onnistumisista. Tähän ainoa lääke on rakentava palautteen anto ja esimerkillinen esimiestyö, jossa työntekijä saa tukea sekä kannustusta!

Rakentavan palautteen kultasuoni

Annan muutaman ohjeen miten sinä pystyt antamaan rakentavaa palautetta, olet sitten vaikkapa vanhempi tai esimies.

  1. Ole kärsivällinen ja ystävällinen
  2. Älä jää vatvomaan liikaa menneitä suorituksia, vaan tuo asia rauhallisesti esiin
  3. Keskustelkaa avoimesti ja ideoikaa yhdessä: miten voimme muuttaa tilannetta ja missä ajassa
  4. Kuuntele, tarjoa apua ja päätä palautteen antaminen selkeästi sekä positiiviseen sävyyn

Palautteen annossa tärkeintä on ymmärtäminen: syy palautteen annolle ja jatkotoimenpiteet. On tärkeä muistaa tietynlainen lempeys palautteessa, niin että se rohkaisee muuttamaan toimintapoja kohti parempiin suorituksiin.

Emme saa torua, kieltää ja varsinkaan huutaa, kun annamme palautetta. Jos suorasanaisesti käytämme palautteen annossa ”Sinä et saa” tai ”Sinä et osaa”-muotoja, niin näin rikomme palautteen saajan itsetuntoa, kun asian voi esittää toisellakin tavalla.

Uskallatko sinä antaa rakentavaa palautetta vai oletko vain kitisevä kritisoija?

Työnhaun Sherlock Holmes

motivointi, Yleinen

pexels-photo-large.jpgTyönhaku on kuin etsisi sitä täydellistä mekkoa juhliin. Se voi olla hyvinkin uuvuttavaa, pitkäkestoista ja turhauttavaa. Varsinkin, jos tarjolla olevat mekkovalikoimat eivät imartele juuri sinun muotojasi. Tiedät varmasti tunteen, johon moni meistä voi samaistua.

Mekon löytämisen kaava on mielestäni täysin verrattaessa työnhakuun. Kuvitellaanpa seuraava tilanne:

Sinulla on tietty ajatusmalli millainen sen mekon pitäisi olla: malli, pituus, väri…Tutkit ensimmäisenä kotiseutusi myymälöissä olevan valikoiman ja mahdollisesti löydätkin sieltä mieleisen, mutta se on loppuunmyyty saapuessasi liikkeeseen. Myymälät myyvät täysin EIOOTA ja alat turhautua.

Seuraavaksi alatkin pohtimaan, että pitäisiköhän sitä nyt vaihtaa mekosta housuihin, jospa ne löytyisivät helpommin. Olet kuitenkin päättäväinen sen mekon suhteen ja lähdet kysymään tutuiltasi niin kasvotusten kuin somenkin kautta ovatko he tietoisia mistä löytyisi juuri täydellinen mekko! He antavat vinkkejä ja katsotkin nämä vaihtoehdot, mutta myymälöiden valikoimaan ei tällä hetkellä oteta mekkoja myyntiin.

Päätät melkeinpä skipata mekon hankinnan ja jäädä kotiin murjottamaan pieruverkkareittesi kanssa.Se pieni sisukas pirumainen enkeli hyppää kuitenkin olkapäällesi ja huutaa ettet voi nyt luovuttaa, mekko on tehty löydettäväksi! Kävelet parin viikon päästä erään myymälän ohitse kiinnittäen katseesi näyteikkunaan ja siinä se on: täydellinen mekko! Juuri oikeanlainen muotoilu, joka korostaa parhaimpia puoliasi ja olet pelkästään HOT STUFF kulkiessasi tuo mekko päälläsi. Sinun pitää saada se itsellesi. Nostat leuan ylös ja vedät hartiat taakse, tuo mekko on minun

Kävelet itsevarmana liikkeeseen suoraan mekkotelineen luokse etsien kokoasi. Leukasi loksahtaa auki, sinun kokosi on myyty! Juokset tukka putkella myyjän luokse ja kysyen onko sinun kokoasi enää saatavilla. Myyjä kertoo ettei ole kuin tuo yksi mekko, joka on juuri sinulle liian suuri. Mietit pitäisikö tässä alkaa bodaamaan, jotta se istuisi täydellisesti, mutta päätätkin kysyä saisiko mekkoa modattua juuri sinulle sopivammaksi. Onneksesi myyjä on auttavainen ja omaa loistavat ompelutaidot. Keskustelette yhdessä myyjän kanssa istuvuudesta ja mekon käyttötarkoituksesta, hän lupaa sinulle seuraavaksi päiväksi sovituksen. 

Nukut yösi hieman huonosti, koska toivot mekon olevan hyvä. Menet sovitusti liikkeeseen ja siellä se on, sinun täydellinen mekkosi,sovitat sitä ja se istuu kuin nenä päähän! Tämä mekko, joka on vaatinut sinulta aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta ennen kaikkea uskallusta etsiä juuri oikea mekko käsiisi!

Sitä se työnhakukin on. Seikkailua, tutkimista ja vuorovaikutustaitoja. 

Tärkeintä kuitenkin mitä tulee sen täydellisen mekon tai työpaikan löytämiseen ovat:

  1. USKO OMIIN KYKYIHIN
  2. POSITIIVINEN MINDSETTI
  3. MÄÄRÄTIETOINEN ASENNE: I CAN DO THIS!

SherlocksilhouetteTöitä on tarjolla, kun osaa ETSIÄ – ASENNOITUA JA ROHKAISTUA. Itse en olisi nykyisessä työssäni, jos en olisi tarttunut puhelimeen kiinni ja ilmaissut, että haluan teille töihin. Kesällä kannattaa myös kärkkyä työtehtäviä, yrityksiä ja ottaa rohkeasti yhteyttä kesälomakausista huolimatta. Älä hae vain töitä, etsi töitä ja muista aina hyvän ensivaikutelman luominen! 🙂

 

Kukaan ei voi olla työnhaun Sherlock Holmes, jos ei usko omiin kykyihin, ei ajattele positiivisesti tai ole määrätietoinen. Kuulostaa ehkä hyvinkin yksinkertaisilta asioilta ja äkkiä voimme ajatella, että ”NO kyllä minulla on noita ominaisuuksia, mutta kun sitä ja mutta kun tätä!”.

Suu suppuun, ota se suurennuslasi käteesi ja ala nuuskia!

 

Kuinka onnistua ja saavuttaa katkeruus

motivointi, Yleinen

Annan sinulle nyt top3-vinkit, kuinka saavuttaa täydellinen katkeroituminen, jolla estää tavoitteet ja unelmat toteutumasta. Tosikoille en suosittele artikkelin lukemista, saattaa sisältää sarkasmia nimittäin.

Katkeraksi-opas, TOP3-vinkit

1.KADEHDI

Kadehdi aivan kaikkia: ystävääsi, facebook-tuttua, naapuria, sisarusta, työkaveria ja jopa puolisoasi. Olemalla kateellinen vellot itseäsi ihanasti ja näin luot ajatusmaailman, että ”no kyllä muut saa ja onnistuu, mutta minä en.”. Siinä maailmassa on mahtava olla, koska silittelet omaa päätäsi jatkuvasti ja negatiivisuus suorastaan valtaa päiväsi. Mielettömän siistiä! Kateutta kannattaa erityisesti harrastaa myös työelämässä, koska näin varmistat että pysyt omassa kentässäsi loppuun saakka ja tarjoat samalla surkuhupaista keskusteltavaa työporukan kuppikunnille olemassa olollasi.

2.ARVOSTELE ja OLETA

Muista myös arvostella asioita ja ihmisiä. Arvostella kun voit niin ulkoista olemusta tai sitten vaikkapa toisen onnistumisia. Oleta aina, että kaikki ovat saaneet elämänsä laadun ja onnistumiset helpolla. Sinä kun et mitenkään voi saavuttaa samoja asioita tai toteuttaa unelmiasi, koska olet sinä. Oleta myös, että kaikki hienot autot ja asunnot on naapuri saanut kultalusikka suussa-meiningillä, sillä ethän sinä nyt voi uskoa hänen tehneen kovaa työtä sen eteen.

3. PYSY MENNEISSÄ

Kannattaa jäädä vellomaan menneitä ja pysyä siellä, koska eihän tulevaisuutta kannata innolla odottaa. Ei se mitään hyvää tarjoaisi kuitenkaan! Jää oikein miettimään näitä asioita ja hetkiä. Varsinkin kannattaa katkeroitua niistä hetkistä, kun kaikki ei mennytkään suunnitellusti. Poikaystävä jätti tai petti, työkaveri sai sen sinun odottamasi ylennyksen, opiskelupaikka meni sivusuun, joku ystävistä dumppasi sinut elämästä pois jne jne. Muista kuitenkin se, että kun nämä tapahtui niin vika on aina ollut heissä eikä sinussa! Älä koskaan etsi syytä itsestäsi, sillä olet täydellisyyden perikuva. Pysy menneissä ja muistele kuinka kaltoin sinua on kohdeltu ja kuinka muilla menee paremmin. Muistele usein myös kuinka hankalaa sinulla on ollut verrattuna muihin.

Harjoittamalla näitä kolmea kohtaa saavutat hyvin katkeruuden korkeimman tutkinnon ja takaat itsellesi muuttumattoman elämän. Saat varmasti myös paljon ajateltavaa ja sisältöä elämääsi vellomalla ja vertaamalla niin asioita kuin ihmisiä sekä elämäntilanteita.

Kun itsetuntoon iskee muutosvastarinta

motivointi, Yleinen

Kun jokin asia on todettu tutuksi ja turvalliseksi, siitä on vaikea päästää irti. Kun jokin asia sitten muuttuukin, hyvin usein koemme muutosvastarinnan. Muutos tuntuu radikaalilta, turhalta ja epämiellyttävältä. Nousemme barrikadeille, meistä tulee muutosvastarintalaisia!

Tietyn ajan ja uuden asian sisäistettyä alamme leppymään. Tiedostamme kuinka hyvä,ajankohtainen ja tärkeä muutos olikaan. Alamme jopa puolustamaan sitä toisille vastarintalaisille.

Entä kun itse muutos tapahtuu sinussa? Muutut henkisesti ja/tai fyysisesti suhteellisen paljonkin tietyssä ajassa. Itsetunto (=omanarvontunto) on salainen aseemme, mutta pahimmassa tapauksessa lähin vihollinen. Itsetunnon rakentaminen lähtee jo hyvin pienenä ja monet asiat voivat vaikuttaa millainen siitä tulee ajan myötä. Itsetunto saa elämän varrella paljon naarmuja, kolhuja, kaatumisia ja nousujakin. Miten pidämme tämän aseen ladattuna? Entä kun aseesta on luodit loppu? Avaan teille hieman omaa muutostani, jonka kanssa taistelen edelleen. Nyt kerron teille itsetunnostani, josta luodit olivat loppu useamman vuoden ajan.

Olen ollut itsetunto-ongelmainen pienestä saakka. Olen nähnyt negatiivisessa valossa reaaliminäni niin kauan kuin vaan muistan. Miksi sitten minun on ollut vaikea pitää itsestäni ja hyväksyä itseni? Paineet, odotukset ja arvostelut. Niin kotona, koulussa, ystäväpiirissä, parisuhteessa ja työelämässä. Nykyään miettiessäni näitä kolmea asiaa, niin ajattelen etteivät ne pysty sortamaan minua alas. Nuoruusikäni kuulin haukkumista ja arvosteluja koostani. Teini-iästä lähtien hain väärin keinoin hyväksyntää, lohdutin itseäni ruoalla ja alkoholilla sekä annoin itseni olla helppo maalitaulu arvosteluille. Työelämässä päätin pärjätä heti alusta alkaen, jotta minua ei nähdä ainoastaan isona tyttönä vaan loistavana työntekijänä!

Olen alkanut rakentamaan reaaliminääni positiivisen kautta ja koen viimein hyväksyntää itseäni kohtaan, sitä kauan kaipaamaani rakkautta itseäni kohtaan, tervettä itsetuntemusta. Taistelen vieläkin omien demonien kanssa päivittäin, mutta en anna niille enää valtaa hallita elämääni täysin. Koen olevani paljon vahvempi ja tiedän, että olen vahva! Hukkasin monta vuotta eläen menneisyydessä, katkerana, nähden itseni ainoastaan rumana, lihavana ja tyhmänä. Kun uskalsin kohdata itseni silmästä silmään ensimmäisen kerran, aloin itkemään. Ennen tuota hetkeä olin aina pidätellyt kyyneleeni ja tuntui niin ihanalta antaa kyynelien tulla. Kaikkien vuosien paha olo halusi tulla ulos ja annoin sille kerrankin mahdollisuuden pulputa pois. Tämän jälkeen alkoi oma muutosmatkani, jolla olen edelleenkin.

Muutos aiheuttaa aina vahvoja tunteita ja ajatuksia, niin muutoksen tekijässä kuin ulkopuolisissa. Tärkeintä kuitenkin on optimistisuus, usko ja hyväksyminen sekä muutoskyky. On se muutos sitten sinä itse,läheisesi, työympäristö, uusi toimintamalli koulussa tai mikä vaan, niin muista että elämä on yhtä muutosta, johon meidän täytyy oppia sopeutumaan. Joskus on hyvä hengittää, katsoa muutosta suoraan silmiin ja opetella tutustumaan siihen, jopa rakastamaankin.

Miten arvomaailmamme vaikuttavat tavoitteisiimme?

motivointi, Yleinen

Mistä tavoitteet tulevat ja elätkö niiden mukaisesti?

Meillä kaikilla on tavoitteita elämälle, on se sitten tietty urakehitys, terveellisempi elämä tai vaikka uuden harrastuksen aloittaminen. Jokaisella meistä on henkilökohtaiset tavoitteet, jotka ovat meille itsellemme merkittäviä. Tämän vuoksi kenenkään tavoitteita ei koskaan pidä väheksyä. Jollekin suuri tavoite on esimerkiksi oppia tekemään kasvisruokaa. Tavoite kuin tavoite, sen pitää lähteä meistä itsestämme.

Miksi tavoittelemme elämässä aina jotakin?

Tavoitteiden taustalla elävät vahvasti omat elämän arvomme.

Jos nyt miettisit kolme tärkeintä arvoasi, niin tulisiko sieltä kenties sellaisia jotka heijastuvat hyvin tavoitteisiisi?

Elämän arvot ovat mielestäni todella vaikea asettaa, mutta itse määritän tärkeimmät arvot sillä perusteella, että ne ovat ne vihoviimeiset asiat mistä luopuisin. Monelle tärkeitä arvoja ovat juurikin terveys, perhe, turvallisuus ja uskon, että mielessäsi näistä varmasti jokin on myös sinun. Mutta onko ne oikeasti sinun tärkeät arvot vai yleispätevät arvot mitä meidän oletetaan arvostavan?

Arvokysymys on siis vaikea, kun sitä todella lähdetään miettimään. Arvot myös saattavat muuttua ja se on erittäin hyväksyttävää! Siitä ei saa potea huonoa omaatuntoa. Uskon ajatusmaailmaan, että elämme arvojemme mukaisesti.

Elin sille tavoitteelle, se oli elämäni 1.arvo ja unelma.

Mistä tiedämme tavoittelevamme oikeita asioita?

Tähän ei ole sitä oikeaa vastausta. Mietitään esimerkiksi kilpaurheilijoita, jotka valmistautuvat pitkän ajan siihen kisahetkeen. Sen koettaessa kilpailijalla pitää olla se itse kisatavoite arvojen mukainen.

Yleensä kilpailijoilta kysyttäessä tärkeimmistä arvoista saattaa löytyä puhtaasti kilpailu. Se voi olla erittäin tärkeä, kun miettii miten kilpailijat omistautuvat lajillensa. Tavoitteellinen harjoittelu on elämäntapa. Olen myös ollut silminnäkijä miten tämä arvo voi romahtaa silmänräpäyksessä. Kilpaurheilija voi kisojen jälkeen, tuli voittoa tai ei, lopettaa koko uransa. Itse olen elävä esimerkki:

Treenasin kilpauintia tavoitteellisesti, tähtäimessä EM-kisat. Elin sille tavoitteelle, se oli elämäni 1.arvo ja unelma. Kisat jäivät täysin haaveeksi, unelma ja arvo romuttuivat täysin, kun lääkäri kertoi minun leikkivän kuulollani. Jatkuvat korvatulehdukset pilasivat urani, masennuin. Vasta muutamien vuosien jälkeen pystyin rakentamaan arvoni uudelleen, kilpailu muuttui terveyden ylläpitämiseksi. Terveys ei koskaan ollut arvojeni kärkipäässä, kunnes tämä tapahtui.

Jos nyt mietit elämäsi arvoja, kun olet ollut 18-vuotias ja mietit tämänhetkisiä arvoja. Uskon siellä jonkin arvon muuttuneen. Elämä kuljettaa meitä tiettyyn suuntaan aina, tulee voittoja ja menetyksiä. Arvot ovat tuolloin koetuksella ja joskus se arvo voi sieltä haihtua. Luettuasi tämän mieti ja oikein pohdi omia elämäsi arvoja.

Kirjaa samalla ylös tavoitteesi, näetkö yhteyden arvojen välillä?