Riskit, ovatko ne uhkia vai mahdollisuuksia unelmien toteuttamisessa?

Yleinen

Ne kaikki riskit joita olen elämäni aikana ottanut, hyvät ja perseelleen menneet, ovat olleet kaikki opettavaisia ja tärkeitä. Ilman niitä en olisi tässä tällaisena mitä olen nyt. En kirjottaisi tätä blogia tai saati toimisin ura-ja mentaalivalmentajana. Ilman sitä määrätietoista asennettani, jonka taustalla elävät suuret unelmani, en uskaltaisi ottaa riskejä.

Ovat riskit sitten arjen pieniä ottoja tai suuria elämänmuutoksia, uskon sen kannattavuuteen. Riskit, jotka ovat tuoneet elämääni jotain niin paljon suurempaa mitä en alussa uskonut, ovat olleet ikimuistoisia. Tästä viimeisimpänä minua muistuttaa heittäytyminen tähän parisuhteeseen, jossa olen uskaltanut viimein antaa jonkun rakastaa minua ehdoitta ja olen uskaltanut viimeinkin antaa itseni rakastua. Riski, joka muutti elämäni täysin ja nyt saan jakaa nämä hetket ihmisen kanssa, joka tukee unelmiani ja seisoo rinnallani.

Riskit taas, jotka eivät tuottaneet odotettua tulosta, ovat olleet niitä jotka ovat saaneet minulta vedettyä maton alta, jalat alta, mielen alta. Ne ovat olleet niitä, jotka ovat riistäneet minulta hetkellisesti järjen ja tunteet, mutta ovat kuitenkin loppujen lopulta vahvistanut minua. Tehnyt minusta taistelijan, rohkean kamppailijan, joka ei luovuta. Ilman niitä riskinottoja en näkisi näin selvästi kolikon eri kääntöpuolia. Ne ovat olleet riskejä, joista olen ylpeä. 

Aavistan jälleen olevani tietyssä elämänvaiheessa, joka kysyy minulta riskinottoa. Äidin kanssa kun keskustelin mahdollisista muuttuvista asioista syntyi hänellä huoli ja hän sanoi, että mieti tarkkaan. Siskoni taas luotti siihen, että mitä ikinä riskinotto tuokaan, niin minä kestän sen.  Päätös syntyy tunteen, vaiston ja järjen avulla, kun sen hetki tulee. Ja mikä tärkeintä, se päätös pitää syntyä sinun tunteen, vaiston ja järjen avulla.

Ole siis rohkea, erityisesti unelmat vaativat välillä suuria riskinottoja. Älä pelkää niitä. Mieti ennen päätöstä kolikon molemmat puolet:

1. Pystynkö elämään sen kaiken hyvän ja posiitivisesti yllättävien asioiden kanssa, joita riski voi tuoda?

2. Pystynkö elämään ja kestämään sen mahdollisen paskan mitä riski voi tuoda eteeni?

Kysy nämä kaksi asiaa, tunnustele ja älä ota riskejä liian sokeasti. Älä kuitenkaan jää liikaa miettimään, koska tiedät sisimmässäsi mitä pitää elämän heittämille riskinotoille ja mahdollisuuksille tehdä. 

Ole unelmiesi ääni ja valtias. Älä anna muiden mielipiteiden liikaa vaikuttaa. Ne voivat olla huolestuneita, pelokkaita ja kateellisiakin ääniä. Niille älä anna liikaa tilaa, mutta pidä kuitenkin mielessäsi aina kolikon kääntöpuolet. Silloin tiedät mitä mahdollisesti vastassasi on!

Luopumisen vaikeus: palveleeko nykytilanteesi sinua 6kk päästä?

motivointi, Yleinen

Olen miettinyt viime aikoina paljon luopumisen vaikeutta ja sitä millaiset vaikutustehot sillä on tulevaan. Joskus joudumme luopumaan meille tärkeistä asioista yllättävänkin nopeasti, odottamattomista syistä. Tälläiset tilanteet voivat kääntää koko peruspakkamme ympäri ja muuttaa myös meitä ihmisinä sekä muokata mieltämme.

Uskon vahvasti luopumisen keveyteen, jonka saavutamme luopumisen jälkeen joko hyvinkin nopeasti tai ajan myötä. Siihen vaikuttavat vahvasti tunnesiteemme asiaa kohtaan, josta olemme joutuneet luopumaan. Luopuminen tuo aina muutoksen ja kuten olen aiemmin kirjoittanut, muutos vie aikaa ja muutos vaikuttaa meihin jollakin tavalla.

Työelämässäkin saatamme kohdata luopumista.

Se voi olla vaikka uusi rooli, työkaveri tai kokonaan uusi työpaikka ja pahimmassa tapauksessa työstä kokonaan luopuminen. Nämä luopumiset sisältävät paljon erilaisia tunnetiloja, mutta luopuessamme vanhasta ja kohdatessamme jotain mielekkäämpää uutta, on luopuminen sen arvoista. Työssä keskeisessä osassa näyttelevät ihmiset, joidenka kanssa vietämme hyvinkin paljon aikaa työssä. Omassa työelämässäni olen saanut kohdata mielettömän määrän ihania ja inspiroivia henkilöitä: esimiehiä, kollegoita, asiakkaita ja työnhakijoita. Heistä luopuminen ei ole ollut helppoa, mutta onnekseni saan kutsua suurinta osaa heistä ystävikseni nykyään.

Luopuminen on pelottavaa.

Vanhoihin tuttuihin kaavoihin on niin helppo kangistua. Niissä on tiettyä turvaa ja niistä luopuminen on taas pelottavaa, koska emme tiedä tulevasta. Valmennettaviltani olenkin monesti kysynyt ”Palveleeko/viekö nykyinen tilanteesi sinua sinne missä haluat 1-6kk kuluttua?”. Yksinkertainen kysymys, jolla on suuri vaikutus. Kysy tämä itseltäsi, mitä vastaisit: kyllä vai ei?

Itse olen joutunut luopumaan elämässäni monista asioista, joistain yhtäkkiä odottamatta ja joistakin taas hartaasti suunnitellen. Yleensä jälkimmäiset asiat ovat olleet minulle niitä, joidenka kanssa olen pähkäillyt pitkään. Olen oppinut näistä luopumisistani sen, että ne vievät minua aina eteenpäin. On se sitten ollut pari-tai työsuhde, olen mennyt vahvempana ja rohkeampana eteenpäin elämässäni. Luopumisten jälkeen olen kasvanut ihmisenä sekä saavuttanut asioita, joista olen haaveillut.

Miksi jämähtää paikoilleen, jäädä siihen tuttuun ja turvalliseen? Ymmärrän kyllä niitä ihmisiä, jotka eivät odota elämältä liikoja ja haluavat tuttua sekä turvallista. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta jos sinä siellä koet ettei nykyinen tilanteesi palvele sinua, niin mikset luopuisi jostain asiasta? Mitä pelkäät ja onko pelkosi sellainen, josta et voisi selvitä?

Alkuhuuman jälkeinen motivaatiopula

motivointi, Yleinen

Puhun nyt asiasta, joka on ollut mielessäni kauan. Asiasta, joka on tullut ilmi myös teidän lukijoidenkin kautta. Tämä on selvästi aihealue mitä moni teistä pyörittelee tälläkin hetkellä mielensä sopukoissa.

Tiedättekö sen tunteen, kun jostain sinulle tärkeästä asiasta tulee taakka. Se voi olla ihmissuhde, työpaikka tai harrastus. Taakka on ehkä väärä sana, tarkemmin sanottuna intohimo muuttuu selviytymisen lähteeksi ja se on ainoastaan suoriutumista sekä selviytymistä.

pexels-photo-14303-large

Upea alkuhuuma

Olen erityisesti huomannut kuinka pari-ystävyys-ja työsuhde muistuttavat toisiaan. Aluksi on se jännitys, joka muuttuu kiinnostukseksi, siitä seuraa motivaatio ja intohimo, joita kuljettaa tietyn aikaa upea alkuhuuma. Tuo alkuhuuma on se kaikista upein vaihe, on visioita ja strategioita, suuria suunnitelmia ja odotuksia. Alkuhuuman hiipuessa tulee se todellinen arki ja kulttuuri esiin. Se voi olla erittäin rutiininomaista ja suorittamista pitkän aikaa. Arjessa on tärkeä löytää myös aikaa intohimolle ja saada motivaatio kohdilleen. Ne vaativat tiivistä ja avointa yhteistyötä, kunnioitusta ja arvostusta toinen toisiamme kohtaan.

Arjen saapuessa usein ei jakseta yrittää, haetaan syytä toisesta ja luovutetaan. Tämän vuoksi on tärkeää olla tekemättä liian suuria elämänmuutoksia alkuhuuman aikana. Yksi tuttu ja arvostettu lääkäri sekä psykologiystäväni kertoi, että alkuhuuma kestää kaksi vuotta. Vasta kolmantena vuotena on hyvä alkaa miettimään isoja muutoksia ja peliliikkeitä, varsinkin parisuhteessa. Työelämässä tämä on varsinkin nykypäivänä hankalaa, koska työsuhteet ovat kestoltaan lyhyempiä ja työntekijät liikkuvat uusiin tehtäviin lähes tulkoon kahden vuoden sisään.

Johtamisen kaunis kuvitelma

Motivaation hiipuminen suurimmaksi osaksi johtuu johtamisesta tai sen puutteesta. Johtaminenkin on väärä muoto luoda motivaatiota. Meitä voidaan johtaa tietyllä tapaa, mutta jotta saadaan motivoituneita ihmisiä, niin meitä täytyy valmentaa, tukea ja kannustaa. Tämä on selkeästi puutostila yrityskulttuureissa. Erityisesti johto/esimiestasolla olevat henkilöt näkevät itsensä valmentajan roolissa, mutta todellisuudessa eli arjessa tämä ei toteudu oikeanlaisesti. Se on vain kaunis kuvitelma, jota nämä henkilöt ajattelevat tekevänsä.

Olen itse niin valmentajana kuin työntekijänä kohdannut paljon sitä, miten motivaatio saadaan sammutetuksi. Erityisesti viime aikoina valmennettavakseni on tullut henkilöitä, jotka ovat menettäneet sen innon ja motivaationsa jotain tärkeää asiaa kohtaan. He ovat kertoneet kuinka tämä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. He ovat epävarmoja ja arki on puhdasta suorittamista tai enemmänkin selviytymistä.

love-heart-hand-romantic-largeMotivoitunut arki

Hiipuu se motivaatio sitten vaikka siinä pari-ystävyys-tai työsuhteessa, niin tällöin on aina paikka kehityskeskustelulle, jossa etsitään niitä juurisyitä ja tehdään mahdollisia tulevia toimenpiteitä tai suoraan päätöksiä.

Oletko aidosti mukana ja motivoitunut?

 

Yrityskulttuurin 7 kuolemansyntiä

Yleinen

Looking-after-your-business-800x480YLPEYS –  KATEUS – VIHA – LAISKUUS – AHNEUS – YLENSYÖNTI – HIMO

Uskon tai saatan jopa vannoa, että nämä synnit näkyvät työyhteisöissä, huolimatta siitä millainen kulttuuri yrityksessä vallitsee. Pahimmassa tapauksessa nämä synnit hallinnoivat yrityksen arvoja ja kulttuuria sekä toimintapoja, näkyvästi tai taustalla. Parhaimmassa tapauksessa osa synneistä voi johtaa huikeaan itsensä kehittämiseen, yrityksen kasvuun ja liiketoimintaan positiivisesti. Jotta siihen päästään se vaatii rohkeaa ja avointa heittäytymistä jokaiselta tekijältä yhteisössä.

Erityisesti YLPEYS ja HIMO voivat ajaa meitä kohti positiivista kehitystä ja erinomaista kulttuuria. Tarkoittaen, että olet aidosti ylpeä työstäsi, yrityksestä ja seisot sen takana. Intohimo ajaa taas meitä tekemään asioita parhaalla mahdollisella tavalla sekä kehittämään niin omaa toimintaamme kuin myös pohtimaan asioita eri näkökulmalta.

Työyhteisö alkaa mätänemään, kun ylivallan saa KATEUS, VIHA JA AHNEUS. Nämä kolme saavat niin yhdessä kuin erikseen paljon ristiriitoja, epävarmuutta ja luottamuspulaa aikaan. Kateus ja ahneus ovat kuitenkin ne, jotka voidaan ottaa positiivisessa valossa huomioon. Me kaikki kadehdimme jollakin tapaa toisiamme ja se saa meidät tekemään hyvässä valossa enemmän asioita.

Muistan kuinka kadehdin aikaisemmassa työpaikassani esimieheni rohkeutta ja rauhallisuutta tarttua kiinni ikäviinkin asioihin. Kateus on sanana ehkä karski, mutta kyllä minä kadehdin. Päätin kuitenkin itsekin rohkaistua ja heittäytyä ottamaan enemmän koppia niistä ikävimmistäkin asioista. Mikään ei ole parempaa kuin saada palautetta ja kiitosta rohkeasta heittäytymisestä samaiselta esimieheltäni.

Ahneus on se, jotka potkii meitä myös eteenpäin. Ahneus voi kuitenkin kääntyä meitä vastaan. Se on synneistä juurikin se, samoin kuin ylensyöntikin, joka täytyy pitää kurissa. Ilman tietynlaista kurinpitoa nämä kaksi voivat turmella meidät ja tiputtaa lähtökuoppaan uudelleen. Työelämässä varsinkin ahneus näkyy tapana hallita kaikkea, niin ettei muille jää mitään. Tämä on varsinkin yleistä tiimityöskentelyssä ja johtamisessa. Ei osata tai uskalleta delegoida, koska koetaan muut alempiarvoisina ja jopa huonoina. Ahneella on aika usein se kuuluisa paska loppu.

LAISKUUS on varmasti klassisin, ei jakseta tehdä mitään tai mikään ei kiinnosta. Laiska työntekijä on yleensä työpaikan riesa, niin liiketoiminnan kuin työympäristön silmissä. Laiskuutta esiintyy meissä kaikissa, emme aina jaksa ja se on ok, kun puhutaan pienestä ripauksesta laiskuutta työpäivän aikana. Meidän ei tarvitse aina toimia kuin duracell-puput.

Posiitivista syntisyyttä

Olen paljon todistanut viimeisen 10-vuoden aikana työelämässä näitä syntejä. Olen nähnyt miten ne rikkovat työpaikan kulttuuria, mutta miten ne oikeanlaisissa käsissä saavat ihmeitä aikaan, joka ajaa niin yrityksen liiketoimintaa kuin kulttuuriakin parempaan päin. Näiden ”syntejen” kanssa täytyy olla varovainen ja ymmärtää niin se hyvä kuin huonokin puoli. Se, että näet näiden potentiaalin positiivisessa valossa vaatii paljon rohkeutta ajatella toisellakin tavalla.

Nämä synnit eivät pelkästään elä työelämässä vaan ne voivat elää sinun omassa tekemisessä vapaa-ajallakin. Mieti ovatko ne positiivisesti eteenpäin sinua vieviä vai junnaatko paikallasi juuri niiden takia?

Oravanpyörästä pois kesän jälkeen

Yleinen

Kesälomakauden loppu alkaa jo häämöttämään ja itsekin palaan takasin työn pariin huomenna. Kesä on aina meille aikaa, kun pitäisi tehdä kaikenlaista kivaa, nähdä ystäviä ja sukulaisia, matkustella ja ottaa rennosti.

Kirjoitinkin aiemmin miten saada ladattua akut lomalla syksyä varten, mutta nyt kun lomani on lopuillaan mietin itse, miten hyvin siinä onnistuin. Mieleni sanoo sen menneen aivan penkin alle. Koen ehkä asettaneeni liian suuret odotukset lomalleni ja tuntui, että lomani oli puhdasta suorittamista. Levättyä kyllä tuli fyysisesti, mutta koko loman ajan tuntui ettei mieli päässyt lepäämään. Minua vaivasi jokin.

Olen nyt miettinyt tämän neljän viikon aikana mikä se jokin on ollut ja en edelleenkään oikein tiedä sitä täysin varmasti. Tuntuu vaan siltä, että jokin asia tämän hetkisessä elämäntilanteessani vaatii korjausta ja uusiutumista. Tuntuu, että suoritan tällä hetkellä todella paljon arkeani ja olen oravanpyörässä. Sen mitä lomallani oivalsin, niin en jää tähän oravanpyörään makaamaan vaan hoidan asian kuntoon. 

pexels-photo-48681-large

Miten sitten oravanpyörästä päästään irti?

Ensimmäisenä on tiedostettava sen juurisyy, mikä sen aiheuttaa. Tämän jälkeen on hyvä miettiä millä keinoilla muutetaan suuntaa tai luodaan uusia polkuja. Itse koen oman asiani suhteen, etten pysty aivan täysin siihen vaikuttamaan, mutta kuitenkin tekemään sille paljonkin omatoimisella asenteellani. 

Oravanpyörästä pääsee aina irti, kun tahtotila ja mieli ovat hyvissä asemissa. Kuitenkaan muutokset  eivät tapahdu tämänkään kohdalla aivan yhdessä yössä, mutta on hyvä varautua siihenkin, että asiat saattavat muuttua vauhdilla ja tällöin täytyy pitää erityisesti mieli kunnossa, jottei sokeudu vauhdin mukana.

pexels-photo-66758.jpegSyksy on uusiutumiskenttä

Loman jälkeinen elämä alkaa muutenkin ihmisillä uusiutumisena. Parisuhde on voinut päättyä, opiskelut on takana ja uusi työ alkamassa tai nykyinen työtehtävä ei vaan enää innosta. Omakohtaisesti rakastan syksystä itse uusiutua, on se sitten ollut pelkkähiustyylin vaihdos. Tänä syksynä uudistaudun jälleen ja tavoitteenani on parantaa fyysisestä ja henkistä hyvinvointiani, joista erityisesti fyysinen puoli on jäänyt viimeisen vuoden aikana vähemmälle kovan stressin vuoksi.

Muista, että uusiudut sitten opintojen, parisuhteen, työpaikan tai paikkakuntavaihdoksen myötä,  niin mielen ja tahtotilan on oltava kunnossa. Usko oman itsesi potentiaaliin, äläkä vähättele sitä ollenkaan. Ole rohkea ja avoin uusiutumiselle sekä sen tuomille asioille!

 

Työnhaun Sherlock Holmes

motivointi, Yleinen

pexels-photo-large.jpgTyönhaku on kuin etsisi sitä täydellistä mekkoa juhliin. Se voi olla hyvinkin uuvuttavaa, pitkäkestoista ja turhauttavaa. Varsinkin, jos tarjolla olevat mekkovalikoimat eivät imartele juuri sinun muotojasi. Tiedät varmasti tunteen, johon moni meistä voi samaistua.

Mekon löytämisen kaava on mielestäni täysin verrattaessa työnhakuun. Kuvitellaanpa seuraava tilanne:

Sinulla on tietty ajatusmalli millainen sen mekon pitäisi olla: malli, pituus, väri…Tutkit ensimmäisenä kotiseutusi myymälöissä olevan valikoiman ja mahdollisesti löydätkin sieltä mieleisen, mutta se on loppuunmyyty saapuessasi liikkeeseen. Myymälät myyvät täysin EIOOTA ja alat turhautua.

Seuraavaksi alatkin pohtimaan, että pitäisiköhän sitä nyt vaihtaa mekosta housuihin, jospa ne löytyisivät helpommin. Olet kuitenkin päättäväinen sen mekon suhteen ja lähdet kysymään tutuiltasi niin kasvotusten kuin somenkin kautta ovatko he tietoisia mistä löytyisi juuri täydellinen mekko! He antavat vinkkejä ja katsotkin nämä vaihtoehdot, mutta myymälöiden valikoimaan ei tällä hetkellä oteta mekkoja myyntiin.

Päätät melkeinpä skipata mekon hankinnan ja jäädä kotiin murjottamaan pieruverkkareittesi kanssa.Se pieni sisukas pirumainen enkeli hyppää kuitenkin olkapäällesi ja huutaa ettet voi nyt luovuttaa, mekko on tehty löydettäväksi! Kävelet parin viikon päästä erään myymälän ohitse kiinnittäen katseesi näyteikkunaan ja siinä se on: täydellinen mekko! Juuri oikeanlainen muotoilu, joka korostaa parhaimpia puoliasi ja olet pelkästään HOT STUFF kulkiessasi tuo mekko päälläsi. Sinun pitää saada se itsellesi. Nostat leuan ylös ja vedät hartiat taakse, tuo mekko on minun

Kävelet itsevarmana liikkeeseen suoraan mekkotelineen luokse etsien kokoasi. Leukasi loksahtaa auki, sinun kokosi on myyty! Juokset tukka putkella myyjän luokse ja kysyen onko sinun kokoasi enää saatavilla. Myyjä kertoo ettei ole kuin tuo yksi mekko, joka on juuri sinulle liian suuri. Mietit pitäisikö tässä alkaa bodaamaan, jotta se istuisi täydellisesti, mutta päätätkin kysyä saisiko mekkoa modattua juuri sinulle sopivammaksi. Onneksesi myyjä on auttavainen ja omaa loistavat ompelutaidot. Keskustelette yhdessä myyjän kanssa istuvuudesta ja mekon käyttötarkoituksesta, hän lupaa sinulle seuraavaksi päiväksi sovituksen. 

Nukut yösi hieman huonosti, koska toivot mekon olevan hyvä. Menet sovitusti liikkeeseen ja siellä se on, sinun täydellinen mekkosi,sovitat sitä ja se istuu kuin nenä päähän! Tämä mekko, joka on vaatinut sinulta aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta ennen kaikkea uskallusta etsiä juuri oikea mekko käsiisi!

Sitä se työnhakukin on. Seikkailua, tutkimista ja vuorovaikutustaitoja. 

Tärkeintä kuitenkin mitä tulee sen täydellisen mekon tai työpaikan löytämiseen ovat:

  1. USKO OMIIN KYKYIHIN
  2. POSITIIVINEN MINDSETTI
  3. MÄÄRÄTIETOINEN ASENNE: I CAN DO THIS!

SherlocksilhouetteTöitä on tarjolla, kun osaa ETSIÄ – ASENNOITUA JA ROHKAISTUA. Itse en olisi nykyisessä työssäni, jos en olisi tarttunut puhelimeen kiinni ja ilmaissut, että haluan teille töihin. Kesällä kannattaa myös kärkkyä työtehtäviä, yrityksiä ja ottaa rohkeasti yhteyttä kesälomakausista huolimatta. Älä hae vain töitä, etsi töitä ja muista aina hyvän ensivaikutelman luominen! 🙂

 

Kukaan ei voi olla työnhaun Sherlock Holmes, jos ei usko omiin kykyihin, ei ajattele positiivisesti tai ole määrätietoinen. Kuulostaa ehkä hyvinkin yksinkertaisilta asioilta ja äkkiä voimme ajatella, että ”NO kyllä minulla on noita ominaisuuksia, mutta kun sitä ja mutta kun tätä!”.

Suu suppuun, ota se suurennuslasi käteesi ja ala nuuskia!

 

Sweat baby sweat – We are watching!

motivointi, pelko, Yleinen

night-vintage-music-bokeh-largeKädet hikoilevat, pulssi kohoaa ja ääni alkaa värisemään. Tyypillisiä oireita jännitykselle. Esiintyminen niin pienelle kuin suurellekin yleisölle on aina jännittävää. Olet sitten rookie tai jo vanha konkari esiintymisien suhteen.

Tiedättekö mitä, minuakin jännittää esiintyminen ja uudet kohtaamiset, mutta samalla nautin niistä. Kohtaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä, työnhakijoita ja yritysjohtajia. Jokainen kohtaaminen on aina yhtä jännittävä! Mutta entä, kun sinulle tulee mahdollisuus olla tapahtumassa, jossa on 70 henkilöä katsomassa juuri sinua?

Pääsin tällä viikolla osallistumaan Monster Klubiin työni puolesta. Tapahtumassa käsiteltiin sosiaalista mediaa ja työnhakua: kaksi lempiaihettani, joista mielelläni puhun! Ilokseni pääsin vielä keskustelemaan aiheesta paneeliin, jossa lisäkseni oli 3 muuta rekrytoivaa osapuolta edustamassa ja kertomassa omia ajatuksiansa. Paneelikeskustelua kuunteli tuo 70 henkilöä auditoriossa.

Eli kerrataan:

  • Tapahtuma 70 henkilölle CHECK
  • Paneelikeskustelu, jossa itse olet esiintyvä osapuoli CHECK
  • Paikkana iso auditorio CHECK

Kuvittele itsesi tuohon tilanteeseen ja tilaan. Tuntuuko kotoisalta?

Ennen tapahtuman alkua menin vessaan, sillä nykyään aina haluan olla sen pari minuuttia ihan yksin rauhallisessa tilassa ennen H-hetkeä. Arvaa mitä minä siellä vessassa teen? Katson itseäni peiliin ja hymyilen, hengittelen muutaman kerran syvään, jotta rauhotun ja lähden vessasta I CAN DO THIS-asenteella pois. Tämä harjoitus on todella suosittu ja ihmekös, koska se auttaa.  Myös Jutta Gustafsberg tekee tätä ja uskokaa pois, kyllä Juttaakin jännittää luentojen pito! 🙂

Kävellessäni yleisön ohi, kohti auditorion alhaalla olevaa pitkää pöytää kohti, pyrin aina ottamaan katsekontaktin yleisöön. Tämä rentouttaa ja samalla näen ketä joukossa istuu. Katson heitä hymyillen ja nyökkäilen, jotta heillekin tulee rento olo. Tämän pienen hetken aikana luon jo jonkinlaisen yhteyden yleisööni. 

Istuessani paikalleni, haen mahdollisimman mukavan asennon ja hengittelen kokoajan syvään, samalla hymyillen jälleen yleisölle. Yleensä tässä kohtaa käteni hikoilevat oikein kovasti ja samalla sormeni muuttuvat jääkalikoiksi. Ei hätää, tässä kohtaa puristelen kättäni nyrkkiin pöydän alla 5-10krt, jotta rentoudun.

Paneelin alkaessa, hörppään äkkiä vettä, jotta kurkkuni ei ole kuiva. Esittelen itseni ja pyrin kokoajan katsomaan jokaista yleisöstä, samalla kun pyrin pitämään myös puhevauhtini rauhallisena, jottei ääni lähde värisemään ja tule puheripulia. Yleensä esittelyvaiheen jälkeen jännitys kaikkoaa.

Entäpä pahat kysymykset? Sellaiset, joihin et oikein tiedä mitä sanoisit tai koet ettet ole samaa mieltä kuin muut panelistit?  Jos olet saanut ennakkoon tietää kysymykset, kannattaa vastausta miettiä jo hyvissä ajoin. Jos kysymys tulee puskista, niin voit rehellisesti todeta ettet osaa tähän oikein kommentoida/ kollega vei sanat suusta/ perustella selkeästi ja vaikkapa esimerkein erimielisyytesi. Ei kannata kokea huonoa fiilistä tällaisista tilanteista. Eri mieltä saa olla ja on okei, jos et tiedä mitä sanoa.

Paneelin lopussa, kiitän yleisöä ja annan heidän poistua rauhassa ensiksi paikalta, tämän jälkeen vastaan mielelläni kysymyksiin ja tapaan osallistujia.

Se mistä itse pidin tuossa paneelissa oli taas epämukavuusalueelle meneminen ja omasta persoonastani kiinni pitäminen: avoin ja rehellinen ote asioihin! Paneelin jälkeen parasta oli kuulla yleisössä istuvilta hyvistä vinkeistäni ja siitä, että olin hyvä esiintyjä. Eli jos itse istut siellä yleisössä ja pidit esiintyjästä, niin kannattaa mennä kertomaan se hänelle. Näin hänkin saa taas rohkeutta tuleviin koitoksiinsa!

Tilaisuus meni hyvin ja itse sain jälleen esiintymisrohkeutta.Tärkeintä mitä tällaisissa tilaisuuksissa on huomioitava,niin edelleenkin se ensivaikutelman luominen. Älä sulkeudu tai piiloudu verhon taakse, ota kaikki huomioon pienellä hymyllä ja vaikka sillä nyökkäyksellä. Käy vessassa / jossain rauhallisessa tilassa tekemäsä hengitysharjoituksia ja sano ääneen, että pystyt tähän.

On se sitten yleisölle esiintyminen, messuständillä seisominen, työhaastattelu, uuden asiakkaan tapaaminen tai vaikkapa Tinder-treffit, niin älä panikoi. Näitä vinkkejä pystyt hyödyntämään jokaisessa uudessa tapaamisessa ja kohtaamisessa! 🙂

 

Pelon tunne ja keinot pelon käsittelemiseen

Yleinen

Pelkoa on monenlaista ja monesti menneisyyden pelkojen annetaan vaikuttaa nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Pelko itsessään on erikoinen tunne ja se voi näkyä ihmisessä erilailla. Jotkut voivat olla todella epävarmoja, ujoja tai jopa vihamielisiä.

Pelko monesti piilotetaan ulkopuolisilta, koska se koetaan heikkoutena. Mitä jos emme pelkäisi enää pelkojamme?

Viime vuonna käsittelin vahvasti omia pelkojani, jotka liittyivät tavoitteisiini niin työssä kuin vapaalla. Tartuin pelkojani sarvista kiinni ja toin ne jopa esille henkilöille, joille niistä en olisi voinut kuvitellakaan kertovani.  Tuodessani ne esille, en kuullut kertaakaan olevani pelkuri. Se oli itseasiassa yksi peloistani, myöntää pelkoni ja mitä tapahtui: Sain tukea ja kannustusta kohdata ne.

Yksi vahvasti näkynyt pelkotila on ollut onnistumisen pelko.

Kohtaan työssäni työnhakijoita eri aloilta niin haastatteluissa kuin tapahtumissakin. Siinä lyhyessä ajassa he ovat uskaltautuneet jopa avautumaan ulkopuoliselle henkilölle henkilökohtaisemmistakin asioista: pääosin työttömyyden tunteistaan ja työnhaun tuomista paineista.. Joissakin hakijoissa on esiintynyt erilaisia pelkotiloja työnhaun suhteen. Ne ovat voineet olla ulkonäköpaineita, ikäpaineita, koulutuspaineita tai jopa puolisoon liittyviä paineita.  Yksi vahvasti näkynyt pelkotila on ollut onnistumisen pelko.

Mietin omakohtaisen kokemuksen myötä, miksi pelkäämme onnistua. Itselläni huomasin tuon pelon tulevan itse pelkotilan mukavuudesta. Kuulostaa varmaan hullulta, kuka pitää pelkoa mukavana?

No ilmeisesti itse pidin useammat vuodet, koska en uskaltanut kohdata sitä. Tässä voi ottaa erään esimerkin järkeistämään: Meillä jokaisella on varmasti joku henkilö ollut elämässä, joka on polkenut alaspäin tai ollut muuten niin vahva persoona ettei hänelle ole uskaltanut sanoa suoraan. Tuo henkilö on verrattaessa pelkoon: se on niin vahva ettet uskalla sanoa päin naamaa asioita, vaan tyydyt valittamaan niistä pääsi sisällä tai muille henkilöille. Tämä henkilö/pelko saa sinusta otteen ja ohjailee sinua syvemmälle negatiivisuutta.

 Mieti mistä pelkosi tulevat, mitkä asiat ovat kuuluisat juurisyyt pelollesi?

Keinoja pelon käsittelemiseen löytyy monia ja jokainen käsittelee ne omalla tavallaan. Tässä on omakohtainen harjoitusmenetelmäni, joka on auttanut omien pelkotilojeni kanssa. Jaan sen ja muistutan, että joillekin voi toimia toisenlainen menetelmä.

Pohdi ja kirjoita seuraavat asiat itsellesi ylös:

1. Pelkosi

2. Mihin asioihin pelkosi vaikuttavat

3. Mitkä ovat tavoitteesi

Voit tehdä vaikka klassisen mindmapin, pääasia että saat kirjoitettua pelkosi ylös. Tämän jälkeen pureskele nuo osat rauhassa.

Mieti mistä pelkosi tulevat, mitkä asiat ovat kuuluisat juurisyyt pelollesi?

Me kaikki olemme joskus epäonnistuneet tai kunnolla jopa munanneet. Älä paheksu sitä. Niinhän sitä sanotaan ettei menestys ole suora polku huipulle, vaan mieletön sekamelska. Sitä se kyllä on! Pitää käydä syvällä montussa ja välillä ottaa peruutusaskelia. Tärkeintä on se oma asenne: päättäväisyys nousta takaisin jaloilleen ja yrittää.

Pelko on se tila, josta voi tulla jopa oma mukavuusalue pahimmassa tapauksessa.

Seuraavaksi pohdi mihin kaikkeen nämä pelkosi vaikuttavat ja mitä ne estävät sinua tekemästä.

Pelko on se tila, josta voi tulla jopa oma mukavuusalue pahimmassa tapauksessa.

Omakohtaisen kokemukseni vuoksi suosittelen ettei sinne jäädä märehtimään! Hankaloitat ainoastaan asioita, erityisesti omia voimavarojasi.  Kun olet miettinyt mihin pelkosi vaikuttavat, niin tässä kohtaa sinun pitäisi kokea ainakin yksi iso ”Ahaa”-hetki, joka auttaa valaisemaan asioita. Pelkojen kohtaaminen ei käy kuitenkaan yhdessä yössä.

Ole siis armollinen itsellesi, tämä voi olla pitkä prosessi. Suosittelenkin että keskustelet peloistasi lähipiirissäsi tai ammattivalmentajan kanssa, mitä ikinä pelkosi ovatkaan – apua on saatavilla.

Kun itse astuin tietyistä peloistani irti, alkoi urakehitykseni menemään tiettyyn suuntaan.

Viimeisimpänä mieti tavoitteesi: mitä haluat elämältäsi. Niiden ei tarvitse olla liian tarkkoja, koska asiat muokkautuvat ja etenevät tavoitteitasi kohti, kun pääset peloistasi irti.

Esimerkiksi itselläni oli tavoitteena uraa kohtaan tehdä töitä ihmisten parissa, auttaen ja valmentaen heitä. Kun itse astuin tietyistä peloistani irti, alkoi urakehitykseni menemään haluttuun suuntaan. Olen tuon pelkokaapista ulos astumisen jälkeen suorittanut 3 minulle tärkeää tavoitetta uralla. Pääpotti näkyy edessäni, mutta en edelleenkään tiedä mikä se tarkalleen on.

Ei ole siis negatiivinen asia, jos et tarkalleen tiedä mitä sinä haluat. Pääpiirteet auttavat sinua tiedostamaan ja muista, että joskus tavoitteet/suunnitelmat muuttuvat kehityksen tiellä.

Halusin tuoda tämän pelkoasian esille, sillä viikonloppuna aloitan yhden urahaaveeni parissa koulutuksen. Tuohon koulutukseen en olisi pystynyt menemään, jos en olisi pelkojani kohdannut ja käsittellyt niitä. Koulutukseen pääseminen on siis osittain keskisormen näyttämistä vanhoille peloilleni.

Haluankin tässä kohtaa rohkaista teitä, jotka elävät pelossa tai antavat pelon hallita liikaa elämää sekä tavoitteita. Erityisesti rohkaisen työnhakijoita ja niitä, jotka painivat oman työnsä kanssa, niin miettimään nuo kolme mainitsemaani asiaa.