Tahdonvoiman palapeli: onko sinulla palaset hallussa?

motivointi, Yleinen

Koska viimeksi päätit aloittaa tai tehdä jotakin? Kuinka hyvin se onnistui vai kaatuiko aloittaminen valitukseen?

Minulla on alkanut useasti aina maanantaisin ”kevyempi elämä”. Kyllä, kuulun tähän porukkaan, jotka tahtovat viikonlopun possuttelun jälkeen kevyempää oloa ja ulkomuotoa. Kappas, tiistaihin se tahdonvoima päättyikin. Miksi? Kerronpa pari pientä faktaa, joista voisin itsekin ottaa kiinni tämän maanantai-syndroomani osalta!

Et saavuta mitään ilman tahdonvoimaa

Se on fakta.

Ilman tahdonvoimaa elät ainoastaan kuplassa, jossa valitetaan ja jossitellaan. Mitään et voi oikeasti saavuttaa, jos sinulla ei ole tahdonvoimaa. Mitä se sitten on?

Tahdonvoima koostuu eri elementeistä, joista kaksi ensimmäistä ovat:

  • asenne ja
  • itsekuri.

Näistä kahdesta syntyy meille motivaatio, joka on kaiken tahdonvoiman takana. Motivaatio toimii tahdonvoiman moottorina ja kun motivaatio on tarpeeksi kova, kasvattaa se myös asennetta ja itsekuria. 

Kun asennetta ja itsekuria löytyy tulevat seuraavat elementit:

  • tapojen omaksuminen ja
  • ympäristön muokkaus oikeaa toimintaa tukevaksi.

Kun lähdemme tavoittelemaan jotakin, varsinkin uusia toimintatapoja tai asioita, niin on äärimmäisen olennaista omaksua tavat. Tapoja taas et voi omaksua ilman, että muokkaat ympäristösi toimintaasi tukevaksi. 

Tahdotko tosissaan vai tahdotko vain valittaa?

Monesti kuulen kuinka valitetaan, kun jokin asia tai muutos ei onnistu. On se sitten uuden työn löytäminen, painon pudottaminen tai uuden harrastuksen aloittaminen, niin kaiken takana on tahdonvoimasi määrä.

Haluatko löytää uuden työn? Valitatko vain nykyisestäsi, mutta et tee mitään toimenpiteitä uuden löytämiselle?

Pitikö tänään aloittaa vatsa-peppu-muokkaus, mutta sohva tuntuikin mukavalta peppusi alla? 

Haluatko pudottaa painoasi? Minä haluan, mutta huomaan itse valittavan usein asiasta ja tahdonvoimani tehdä asialle tarpeeksi, on hyvin vähäinen, koska motivaationi on hukassa.

Mitään et voi edelleenkään saavuttaa, jos sinulla ei ole motivaatio, josta syntyy tämä tahdonvoimasi.

Minultakaan eivät kilot karise, jos en löydä motivaattoriani, josta syntyy tahdonvoimani ja josta muodostuu taas itsekuri. Itsekuri ja tahdonvoimani taas ei pysy ruokittuna, jos en omaksu uusia tapojani ja muokkaa ympäristöäni oikeaksi tukemaan kilojeni karistamista.

Tahdonvoima on palapeli. Sinulla pitää olla kaikki palaset, jotta voit oikeasti saada asiat tavoitettua!

Tsemppiä viikkoon, otetaan palapelin palaset haltuun!

Rakkaudella,
Veera

Näillä kolmella vinkillä saat boostia uusien asioiden aloittamiseen!

Yleinen

Syksy on parasta aikaa pimeydestään huolimatta! Syksyisin moni meistä aloittaa jotain uutta ja uuden aloittaminen tuo synkkääkin vuodenaikaan piristystä. Keräsin omat hyväksi havaitut vinkkini joita hyödynnän muutosten ja uusien juttujen osalta! Toivottavasti saat näistä tukea omiin uusiin juttuihin!


1. Kartoita mahdollisuuksia

On mielessäsi sitten tiputtaa muutama kilo tai löytää uusi ilo harrastuksen kautta, niin kartoita erilaisia mahdollisuuksia. Tänä digitalisaation aikakautena on monia eri kanavia kartoittaa tietoa ja parasta on tietenkin kysyä asian asiantuntijoilta tai omilta tutuilta eri mahdollisuuksia. Sama pätee opintoja tai uutta työtä miettiessä. Maailma on pullollaan kaikkea tietoa, ota selvää asioista, ne tukevat sinua valintojesi tiellä!

2. Älä junnaa vaan kulje unelmiasi kohti!

Mitään ei tässä maailmassa tuoda sinulle automaattisesti, paitsi laskut postilaatikkoon. Olen tätä sanomaa toistanut niin itselleni, ystävilleni, valmennettaville kuin teille lukijoilleni: ”Jos nykytilanteesi ei palvele sinua nyt tai 6kk päästä, uskalla unelmoida ja tarttua uusiin juttuihin!”.

Edelleen kuulen ihmisten toteavan kuinka haluaisi löytää esimerkiksi uuden työn, mutta kun on tämä asuntolaina, mutta kun näitä töitä ei ole tarjolla, mutta kun sitä ja taas mutta kun tätä. Uudet jutut eivät tule muttailemalla, unelmoi rohkeasti ja tee töitä unelmiesi eteen — älä junnaa paikoillaan voivottelemassa.

Aloita pohdiskelu esimerkiksi rakentamalla mindmap: selkeytä mitä sinä osaat, mitä haluat oppia ja millaisessa ympäristössä haluat toimia. Asioiden kirkastaminen luo selkeyttä ja tukee tavoitettasi. Muista myös ettet ole valmis tai täydellinen paketti, kukaan meistä ei ole!

3. Uskalla tarttua pahimpaankin skenaarioon!

Monesti uudet jutut vaativat hetken mietintää. On se sitten harrastus tai vaikkapa uusi työ, niin ennen tarjoukseen tarttumista tulee pohdittua kaikenlaista. Onko aikaa, onko järkevää, mitä jos sitä ja mitä jos tätä. Itse olen muutosten ja uusien asioiden kohdalla miettinyt näitä kysymyksiä myös. Listannut jopa fyysisesti paperille ylös plussat ja miinukset sekä miettinyt pahimman skenaarion mielessäni ja kysynyt: voinko elää sen asian kanssa vai en? Uskon, että kun kysyt tuota itseltäsi niin tiedät paremmin miten toimia.

Vaikka asiat joskus menisivätkin hieman pyllylleen, niin jokaisesta kaatumisesta oppii. Ne kasvattavat vain vahvemman takamuksen ja antavat hyvää kokemusta. Mieti kaatumiset positiivisesti: sait nähdä kolikon kääntöpuolen mitä kaikki eivät valitettavasti tule aina näkemään! Vuosien varrella olen huomannut, että kaikki huonot kokemukset tai ikävät asiat ovat olleet onnenpotkujani. Suurin haaste löytyy sinusta itsestäsi, kuinka asennoidut ikäviin juttuihin tai kaatumisiin. Jotkut meistä kaatuvat useammin kuin toiset, mutta ne jotka kaatuvat useammin, nousevatkin ylös useammin että nopeammin. Älä siis pelkää epäonnistumisia!

 

Ikäsyrjintä rekrytoinneissa: yli 40-vuotiaatko out of business?

Yleinen
Hiljattain Ruotsissa oltiin tehty tutkimus yli 40-vuotiaiden työnhakijoiden etenemisestä rekrytoinneissa. Tutkimuksessa oli kuvitteellisilla henkilöillä haettu aitoja työtehtäviä eri aloilta. Tutkimuksessa oltiin huomattu jo 40-vuotiaiden ja erityisesti naispuolisten hakijoiden osalta ikäsyrjintää. 
Nuorekas työyhteisö ei tarkoita, että yritys rekrytoi vain nuoria.

Useasti olen kuullut urani aikana kuinka yrityksiin halutaan palkata nuoria, koska he omaavat paremman oppimiskyvyn digitalisaation haasteisiin, innostuvat asioista ja eivät ole ”kaavoihin” kangistuneita. 

Nykypäivänä tosiaankin tuntuu, että yritykset haluvat vain luoda nuorekkaita työyhteisöjä, koska ne ovat seksikkäitä, freshejä ja innovatiivisia. Nostankin tässä kohtaa esille oman näkemykseni. Mielestäni nuorekas-sanana on enemmänkin ajattelutapa: ymmärretään nykypäivän trendejä, muutoksia ja uskalletaan rohkeasti mennä eteenpäin. Se ei tarkoita ikäryhmiä, vaan ajattelumallia.
Työpaikan rikkaus on omata henkilöstöä niin eri taustoista kuin ikäryhmistä.

Oli sitten työyhteisön keski-ikä mikä vaan, niin tärkeintä yritykselle on oikeat ihmiset. Aina puhutaan motivoituneista ja innokkaista sekä aallon harjalla pysyvistä henkilöistä, niitä voivat olla niin nuoremmat kuin vanhemmatkin tekijät.

Olen ollut yrityksissä töissä, joissa keski-ikä on vaihdellut niin 30 kuin 50-vuoden hujakoilla. Henkilökohtaisesti olen viihtynyt paremmin suuremman keski-iän omaavassa työyhteisössä. Siellä olen päässyt oppimaan enemmän uusia asioita ja saanut todellisia mentoreita, jotka ovat antaneet tukea ja ideoita omalle uralleni. 

Oikealla asenteella työnhakuun -ja elämään!

Jos halutaan pysyä nykypäivän työelämässä mukana, oli ikä mikä vaan, vaatii se tahtoa pitää itsensäkin kehityksen tiellä ja joskus jopa unohtaa ne vanhat toimintatavat. Tämä kaikki lähtee omasta asenteesta ja tahdosta! Jos vain voivotellaan omaa ikäänsä ja sitä kuinka nuoremmat vievän kaikki työpaikat, niin tällöin on vika kyllä asenteessa ja siinä jos missä tipahtaa työnhakija äkkiä out of business-kuoppaan.

Olet sitten työnhaussa minkä tahansa syyn vuoksi, niin asenteesi ratkaisee. Älä suolla hakemukseen tyhmiä ikäkliseitä. Ole itsevarma, rohkea ja ylpeä osaamisestasi!

 

 

 

 

 

 

Onko empatiakyky sun kuppi kahvia?

Yleinen

Olen empaatikko. Olen aina ollut herkkä vaistoamaan toisten tunteita ja näin myös pystynyt helposti asettumaan toisten asemaan. Samaan aikaan myös intuitioni on kasvanut ja monesti aistin asioita etukäteen. Olen myös sosiaalisesti taitava eli vuorovaikutustaitoa, tilannetajua ja kuuntelutaitoa löytyy empatiakyvyn lisäksi. 

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan. Empaattisessa vuorovaikutuksessa henkilö ymmärtää toisen henkilön tunteet (Lähde: Wikipedia)

Erityisesti empatiakykyni vuoksi olen monesti työyhteisössä se henkilö, jolle tullaan puhumaan niin hyvistä kuin ikävistäkin asioista tai kokemuksista sekä johon luotetaan. Pystyn hyvin nopeasti asettumaan heidän asemaan, vaikka henkilökohtaisesti en kokisi asiaa samalla tavalla. Taitoni ymmärtää ja olla toisen kengissä, on antanut myös itselleni paljon uusia näkökulmia. Mikään kun ei ole juuri niin yksiselitteistä. Taitoni avulla olen saanut paljon avarrettua omia näkökulmiani ja uskon, että taitoni avulla olen kasvanut hyvin avarakatseiseksi ihmiseksi.

Empaattisena henkilönä koen välillä tuskaa, koska olen niin herkkä vainukoira. Toisten tunteiden ymmärtäminen  ja niihin asettuminen voi olla uuvuttavaakin. Tämän vuoksi haluan eristäytyä välillä omiin oloihini, jotta voin purkaa mieleni puhtaaksi monista tunnetiloista. Annan mielelleni tilaa ja aikaa pureskella toisten tuntemuksia ja myös omiakin vaistoja. On erittäin tärkeää ettei lähde hyökkäämään omilla ajatuksillaan liian sukkelaan, vaan mielellään miettii asioita ja palaa mieli levättynä keskustelemaan.

Sosiaalinen kyvykkyys vs. sosiaalinen aktiivisuus

Sosiaalisesti taitavista henkilöistä myös ajatellaan useasti, että he ovat erittäin sosiaalisia. Tämäkin on yksi harhakuva tai iso ennakkoluulo. Olen puhelias, mutta myös ekstrovertin puoleni lisäksi, olen hyvin introvertti. Nautin esiintymisestä ja äänessä olosta, mutta myös haluan olla se, joka ei erotu tapetista. Monesti ihmiset ajattelevatkin juhlia ja tapahtumia järjestäessä, että minä tulen kirkuen juontamaan tapahtuman tai haluan olla järjestämässä. EI! Monesti haluan juuri olla se, jolla ei ole mitään osaa esiintymisestä tai järjestelyistä. Sosiaalinen taitoni ei tarkoita, että haluan olla aina esillä ja tykkään puhua tai esiintyä. Sosiaalisesti aktiivinen on käsite aivan erikseen.

Empatiakyvyn harjoittelu

Pärjätäkseen työelämässä nyt ja tulevaisuudessa on sosiaalisella kyvykkyydellä mieletön painoarvo. Se on taito, josta itse olen erityisen ylpeä, vaikka välillä kiroankin herkän vainuni. Sosiaalista kyvykkyyttä tai itse empatiakykyä voi opetella, mutta kaikille se ei ole helppoa. Teennäisten taitajien lävitse, kun näkee hyvinkin helposti. Tässä kuitenkin yksi hyvä harjoitus, joka kannattaa tankata mieleensä:

  1. Siirrä oma mielipiteesi ja näkemyksesi syrjään
  2. Pyri tarkastelemaan toisen näkökulmasta asioita
  3. Anna arvoa toisen näkemykselle, vaikka et olisikaan samaa mieltä
  4. Mieti ja tarkastele omia asenteitasi: haluatko vain olla oikeassa ja asioiden menevän mielesi mukaisesti? Kommunikoitko vain minäkeskeisesti? 
  5. Kuuntele tarkasti toisen sanat ja tunne äänensävy. Millaisessa tunnetilassa toinen on? Miten hän elehtii kertoessaan asioista?
  6. Pyri päättämään keskustelu selkeytyyn: miten tästä edetään ja mitä kertoja aikoo tehdä asian suhteen? 

Kirjavinkki aiheeseen liittyen: Empatian ja intuition mahtava voima

 

Miksi työnhaku ei tuota tulosta?

Yleinen

Tämä on varmasti kysymys, jota kaikki työtä hakevat kysyvät itseltään jossain vaiheessa. Halusit sitten tuloksia työnhaussa tai  vaikka painonpudotuksessa vaatii se tiettyjä toimintoja, fyysisiä sekä henkisiä.

Onko pohjatyösi kunnossa?

Mikään asia ei voi tuottaa onnistunutta tulosta ilman hyvää pohjatyötä. Sen luominen vaatii tutkiskelua niin tavoitteen kuin itsesi osalta. Työnhaussa erityisen tärkeää on luoda pohjatyö ensinnäkin oman osaamisen osalta. Työnhaussa on kaksi osapuolta, työnhakija ja työnantaja: molemmat niin antavat kuin saavat jotakin vastineeksi. Eli kysy itseltäsi: Millaista osaamista sinä toisit ja mitä taas odotat saavasi tulevalta työnantajalta. Tee itsestäsi myyntispiikki, lyhyt ja ytimekäs, jota voit hyödyntää myös hakemuksessa.

Työnhaun pohjatyön luomisessa on oltava äärimmäisen rehellinen itselleen. Oman osaamisen kartoittamisella, mielenkiinnon kohteiden löytämisellä ja realististen tavoitteiden asettamisella pääsee jo pitkälle pohjatyön osalta.

Mikä on visiosi tulevasta työnantajayrityksestä?

Luin juuri eräästä Facebookin työnhakuun liittyvästä ryhmästä erilaisten työnhakijoiden työnhausta. Oli henkilöitä, jotka olivat hakeneet töitä vuoden ahkerasti ja lähettänyt yli 100 hakemusta sekä päässyt haastatteluihinkin, mutta itse työpaikka oli jäänyt saamatta. Sitten oli niitä henkilöitä, jotka olivat olleet työttöminä yli 2-vuotta ja lähettänyt vain muutaman kymmenen hakemusta, mikään niistä ei ollut tuottanut toivottua tulosta. En ko. henkilöitä tunne, mutta kun heidän hieman katkeroitunutta keskustelua luin, tuntui että he ovat täysin hukassa työnhaun suhteen. Ovatko he tehneet kunnolla pohjatyönsä? Onko heillä myyntispiikki kunnossa? Onko heillä tarkka visio?

Pohjatyön tarkoitus on luoda sinulle juurikin se visio. Sen avulla saat kartoitettua mahdollisia työnantajayrityksiä ja/tai toimialoja. Pohjatyön luominen auttaa myös siinä ettet lähde summamutikassa hakemaan töitä, koska töitä nyt vaan on haettava ja löydettävä. 

Kyllä, on totta ettei aina se oma visio toteudu, mutta kun olet saanut vision aikaan, se auttaa sinua pidemmällä tähtäimellä oikealle suunnalle. Kaikessa tekemisessä on aina hyvä olla jokin visio, jota pitää kirkkaana mielessään.

Oletko katsonut itseäsi ja osaamistasi peiliin?

Työnhaussa on äärimmäisen tärkeää osata katsoa itseään ja osaamistansa peiliin. Millaisen henkilön näet siellä?

Onko se sellainen jonka itse palkkaisit? Onko se sellainen, joka on motivoitunut tekemään töitä ja myös oppimaan uutta? Onko se puoleensavetävä ja sellainen kenen kanssa voi tehdä yhteistyötä? Vai onko se mörökölli, joka on heittänyt 20 hakemusta 2-vuoden aikana ja kiroaa suomi24-palstalla, kun ei töitä löydy ja ei viitsi enää hakea, kun ei 20 hakemuksen jälkeen ole tärpännyt? Vai onko se ahkera työnhakija, joka hakee ja hakee sekä ehkä menestyykin pääsemällä työhaastatteluun, mutta ei osaa myydä itseään tai osaamistansa rekrytoijalle? Onko se sellainen, joka on paperilla hyvä, mutta persoonana luotaantyöntävä?

Ymmärrä mihin tehtävään haet!

Jos haet tiettyihin asiantuntijarooleihin, niin sinun pitää ymmärtää alan työtilanne ja myös osata oma myyntispiikkisi, tuntea itsesi ja osaamisesi läpikotaisin. Tietyille aloille asiantuntijapaikkoja ei ole paljoakaan tarjolla, tästä yksi esimerkki on oma työnhakuprosessini. Kun ymmärrät alan työtilannetta ja kartoitat pohjatyön avulla selkeän vision, niin on helpompi lähteä eri keinoin etsimään töitä.

Jos haet töitä vaikkapa hallinnon tehtävistä, niin tiedätkin varmasti, että niitä töitä hakee se 200 muutakin hakijaa. Tähän vinkkinä: pidä hakemus lyhyen ytimekkäänä ja tuo oleellisin esille, hukut massaan muuten. Huolehdi myös, että CV on selkeä ja sinusta mielellään on kuva siellä, koska massahauissa erotut hyvin kuvalla. 

Olen rekrytoinut urallani assareista asiantuntijoihin ja johtotason rooleihin. Se mikä näissä kaikissa rooleissa on ollut tärkein painotus työnhakijassa, on ollut aina persoona. Monesti työnhaussa persoonasta sanana kuvitellaan hyvin yliampuvaa. Sinun ei todellakaan tarvitse tai pidä olla aina hymy pyllyssä oleva porukan stand up-koomikko, voit olla se hiljaisempi introvertti ja antisosiaalinenkin. Kuitenkin se mitä työnhakijalta kuin työnhakijalta työnantajat odottavat ovat hyvät käytöstavat ja jo pelkästään niillä voit erottautua pitkälle. Jos ne eivät ole kunnossa, niin suosittelen niiden preppaamista samantien.

 

 

 

 

Työhaastattelu ja kuinka hakijana voit sen mokata

Yleinen

Tämä on hieman harvinaisempi aihe, mutta satunnaista rekrytointeja tekeville. Joskus tulee niitä hetkiä ettei hakija ilmaannu paikalle ja hän katoaa tuhkatuuleen.Näitä tapahtumia sattuu kaikenikäisten työnhakijoiden keskuudessa. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, kun rekrytoija voi hieman ärsyyntyä.

”Hakija ei ilmaantunutkaan paikalle!”

On ymmärrettävää, jos ennen haastattelua koetkin ettei paikka ole kiinnostava tai olet löytänyt jo toisen työn, mutta se mitä emme katso kovinkaan hyvällä on ilmoittamatta jättäminen. 

Meidän päivämme koostuvat välillä tiukoistakin aikatauluista ja elämme deadlinien keskellä. Yhteen päivään voi mahtua tapaamisia, puhelinsoittoja, haastatteluja, palavereita, back office-tehtäviä ja monia yllättäviäkin asioita. Tämän lisäksi jokaisella rekrytoinnilla on aina oma deadlinensa. Aikatauluttaminen on työmme elinehto ja priorisointi.

Tämän vuoksi, kun varaamme haastatteluaikoja, niin toivomme niiden myös toteutuvan. Joskus kuitenkin ymmärrettävistä syistä ne peruuntuu, yleensä sen vuoksi, että tekijä on ehtinyt ottamaan toisen paikan vastaan. Se on aina harmillinen paikka, varsinkin jos olet ollut todella potentiaalinen tarjoamaamme työtehtävään. 

”Ei tämä työ kiinnostakaan mua”

Jos kuitenkin koet ennen tai jälkeen mahdollisen haastattelun ettei tehtävä ole sinua varten, niin tässä pari tärkeää ohjetta sinulle sarkasmilla varustettuna:

  1. ÄLÄ VAAN PERU HAASTATTELUA

 Jos haastattelu on edessä, niin ole sen verran kohtelias, että ilmoitat rekrytoijalle peruuttavasi haastatteluajan. Paras tapa on soittaa, mutta sähköposti toimii oikein mainiosti myös. Voit myös kiittää mahdollisuudesta ja jos haluat, niin voit kertoa avoimesti miksi et ole kiinnostunut tehtävästä. Emme sitä vaadi, mutta kuulemme mielellämme.

Jos taas olet käynyt jo haastattelussa ja tämä tunne tulee sen jälkeen, etkä halua olla prosessissa mukana, ilmoita siitäkin! Ymmärrämme täysin, jos jokin tehtävä tai yritys itsessään ei ole vastannut odotuksiasi haastattelussa ilmenneiden asioiden jälkeen. Mielellämme myös kuulemme niistä asioista, jotta voimme parantaa omaakin työtämme ja esim. tuoda jotakin epäselvää asiaa tarkemmin esille.

2. ÄLÄ ILMAANNU TYÖHAASTATTELUUN

Kappas, oliko haastattelu sovittu kello 10 ja kello on jo 10 yli? Haastattelija yleensä soittaa sinulle tässä kohtaa, jotta tietää oletko eksynyt vai mitä tapahtunut, varsinkin jos olet unohtanut 1.kohdan.

Yleensä tässä tilanteessa, jos sinua ei tehtävä kiinnosta, niin olet sen verran nolona ettet kehtaa puhelimeen vastata. Kuitenkin se miten hoidat homman asiallisesti tapahtuu yksinkertaisen helpolla tavalla: laita vaikka tekstiviesti tai sähköposti, jossa pahoittelet, kiität mahdollisuudesta ja toivotat hyvät jatkot. 

Vaikka juuri tällä ”unohduksella” tai välinpitämättömyydellä veit toisen aikaa, niin kohteliaisuus on valttia tässäkin! Älä unohda käytöstapoja, koska meillä jää hyvin nimet muistiin hakijoiden osalta vuosienkin jälkeen!

3. TEE KATOAMISTEMPPU

Olitko niin törppö ettet viitsinyt infota mitään, teit näkyvän katoamistempun. Saatoit jopa estää rekrytoijan puhelinnumeronkin, jotta hän ei saa sinuun yhteyttä. Alright, hyvin sä vedät! En suosittele hakemaan yritykseen tai yrityksen kautta töitä pitkään aikaan. Olet päässyt varmasti jollekin mustalle listalle, joten siinä meni mahdolliset tsäänssisi hetkeksi aikaa. Onnea matkaan!

Muista siis seuraavan kerran, kun saat kutsun työhaastatteluun miettiä näitä. Jos tehtävä ei kiinnosta pätkän vertaa, älä haaskaa toisenkaan aikaa, vaan ilmoita kohteliaasti kieltäytyväsi mahdollisuudesta. 

Työelämän kesäkunto 2017: näillä työelämän dieteillä et ainakaan pääse tavoitteeseesi!

Yleinen

Onko tavoitteenasi löytää unelmaduuni tai tehdä nykyisen työn kanssa korjausliikkeitä vai onko kenties haaveissa kesäkunto 2017? Alkuvuosi on mitä otollisinta aikaa siihen. Niin ne kuntosalin pitäjät kuin me rekrytoijatkin puhkumme intoa siitä, että asiakkaita virtaa ovista sisään. Kuitenkin jottei villitys jäisi vain tammikuulle, niin on tärkeää löytää balanssi tekemiseen. On se sitten se uusi minä-ajatus tai kohti unelmaduunia-tavoite.

HOKKUSPOKKUS-KONSTIT

Olet varmasti joskus halunnut, että asiat vaan tapahtuisivat sormia napauttamalla. Voisit istua rauhassa ja ne vaan muuttuisivat. Oikotietä onneen ei kyllä ole, vaikka kaikenlaiset hokkuspokkus-konstit sinulle tarjottaisiin. Voit ehkä saada sillä kuuluisalla kaalisoppakuurilla sen pari kiloa pois, mutta kyllä ne seuraavalla viikolla iskee takaisin.

Sama pätee työelämässäkin. Jos nykyinen tilanne ei palvele, niin siitä pääsee kyllä pois, mutta kannattaa tarkoin miettiä minne tähtää seuraavaksi. Hetkelliset virheratkaisut voivat olla erityisesti mielellemme vaarallisia ja niistä toiseen hyppiminen ei ole pitkäkestoista. Varsinkin motivaatiosi saattaa laskea kuin lehmän häntä konsanaan.

JOJOTTAAKO?

Kaikki meistä on varmasti jossain kohtaa elämää kärsinyt jonkinlaisesta jojoilusta. Se on pidemmän päälle aika raskasta, epäterveellistä ja ei vie oikein mihinkään suuntaan loppuviimein. Työelämässä jojoilua saattaa myös näkyä. Se voi olla esim. oman työnkuvan edestakainen muuttuminen tai prosessin/toimintatavan kanssa venklaaminen. 

Jojoilun saa loppumaan, kun päättää tähdätä balanssiin. Kaikkea ei tarvitse ehkä kerralla muuttaa, vaan asioihin voi hakea palapalalta muutosta. On se sitten työelämässä esimerkiksi työn suorituksen parantaminen, tehtävien priorisointi tai uuden työn löytäminen, niin on tärkeää tehdä oma game plan!

Muistan, kun joskus aloitin laihduttamaan. Ruokailutottumukset muuttuivat totaalisesti ja yhtäkkiä päätin harrastaa liikuntaa melkeinpä sen 7pv/viikossa. Tätä intoa kesti 5kk, kunnes olin niin loppu, että heitin hanskat tiskiin. Painoa kyllä tippui, mutta olin saanut kroppani jo sellaiseen hälytystilaan ettei auttanut muu kuin lepo. Siitä viisastuneena päätin muuttaa hiljalleen elämäntapani. Ensiksi totuttelin juomaan vesilasin herättyäni, jonka jälkeen tuli aamupalan syöminen. Sen jälkeen päätin ottaa liikuntaa 3h/viikossa. Pienin askelein puhdistin ruokavaliota ja lisäsin liikuntamääriä. Tähän meni noin vuosi aikaa, mutta siinä ajassa löysin balanssin sekä loin itselleni puhtaasta ja terveellisestä ruoasta koostuvat ruokailutottumukset ja liikunnan ilon. Edelleen muistan nämä tottumukset, vaikka viimeisen vuoden aikana kiloja on tullut roimasti takaisin ja olen selkeästi rikkonut tottumuksiani väärillä tavoilla. Nyt kuitenkin olen jälleen back on track ja nämä aiemmin opitut terveelliset elämäntavat ovat kirkkaana mukana arjessani. 

VÄHÄHIILARISET-DIETIT

VHH eli vähähiilarinen on sellainen pirulainen, joka alkuun tekee olomme virkeäksi ja voi saada aikaan tuloksia, mutta hyvin usein tämän kanssa mennään kunnolla metikköön. Minimoidaan sitten hiilarit ruokavaliosta tai kiristetään vaikkapa budjettia niin paljon töissä ettei hommasta tule mitään. Sitten sen yhden kerran, kun haistatat pitkät dietillesi ja vedät hiilariöverit, niin jo on mahtava pöhötys. Henkinen krapula on taattu! Tällaisen kohdalla on tärkeää pitää huolta, että osaat ruokkia mieltäsi ja mielekkyyttä oikeilla ravintoaineilla. Liian tiukalle vedetty dietti VHH:n parissa voi lisätä huonoa stressiä, uuvuttaa ja jopa pahimmassa tapauksessa tehdä haittaa kokonaisvaltaisesti terveydellemme. Tämä dietti tuli vedettyä itse loppuvuodesta ja ainoa tapa saada apua, oli käydä juttelemassa sen ammattilaisen kanssa. Tässä tärkeintä on kohtuus ja monipuolisuus, ei langan kiristäminen, koska muuten se katkeaa ja kovaa.

Älä pyri siis mihinkään poppaskonsteihin: etsi tahdonvoimasi ja mieti motiivisia sekä motivaatiotasi.

Yksikin päivä nostaa markkina-arvoasi työelämässä: tartu tilaisuuksiin rohkeammin!

Yleinen

Uusi vuosi pärähti käyntiin ja monella on mielessä myös muutokset työn kannalta. Näin rekrytoijana olen positiivisella mielellä siitä, että muutaman viikon aikana olen huomannut vihreää valoa työmarkkinoilla. Mielenkiintoisia työtehtäviä on tullut tarjolle erilaisille toimialoille. Olisiko 2017 se vuosi, joka parantaa työllisyystilannetta? Toivottavasti!

Vaikka työmarkkinat ovat saaneet uutta buustia, niin siitä huolimatta me rekrytoijat kamppailemme sen ikävän asian osalta ettei hakijoita tehtäviin aina löydy. Monesti syynä on osa-ja määräaikaiset työnkuvat, jotka eivät ole kovin monen hakijan kuuma päiväuni. Ymmärrän sen hyvin, koska suurin osa meistä kuitenkin haluaa sitoutua ja saada vakituista turvaa talouteenkin työn puolesta.

Rekrytoijana kohtaan valtavan paljon erilaisilla taustoilla olevia henkilöitä. On niitä, jotka vaihtavat työstä työhön ja niitä, joilla on selkeästi pitkiä työttömyysjaksoja. Moni ajattelee tietenkin, että ne työllistyvät, jotka ovat jo töissä. Se pitää osittain paikkansa, koska kokemuksen arvo voi ratkaista kohtalon loppupeleissä. Kuitenkin omassa työssäni olen nähnyt miten pitkäaikaistyötön saa kokeneen tekijän nenän edestä tehtävän. Syynä on useasti ollut monipuolisempi kokemus, joka on kertynyt osa-tai määräaikaisista työsuhteista. 

Haluankin ravistella teitä, jotka ajattelevat näistä pätkätöistä negatiivisesti, seuraavalla ajatuksella:  Oletko koskaan miettinyt kuinka kallisarvoinen yksi työpäivä voi oikeasti olla? 

Miksi yksikin päivä voi olla kallisarvoinen kokemus?

Se on työkokemusta, se on päivä ammattitaitosi näyttämisestä. Entä projektiluontoiset työt? Ne ovat työkokemusta, ammattitaitosi näyttöä. Entä osa-aikainen satunnainen työ? Se on työkokemusta, näyttöä ammattitaidostasi. Mutta ennen kaikkea, työ kuin työ, niin on se näyttöä asenteestasi ja persoonastasi. 

Pienikin työkokemus, on se sitten opintojen ohesta, projektitöistä tai määräaikaisista työsuhteista  koostuva, on erittäin merkittävä nykypäivänä. Vaikka olet Tarja Talonrakentaja tai Mikko Markkinointininja, niin on eduksesi työnhaussa se pienikin kokemus, vaikka sieltä kaupan kassalta, puhelinmyynnistä, varastotöistä tai siivoushommista. Ne kertovat asenteestasi ja erityisesti motivaatiosta työtä kohtaan, ne ovat niitä pieniä kultahippuja CV:ssä, ne ovat TYÖKOKEMUSTA!

”Haluan oman alan töitä ”

Rekrytoijana olen etsinyt henkilöitä monen eri alan töihin ja erityisesti CV:tä tutkiessa katson kokonaisvaltaisesti henkilön työkokemusta. Jos esimerkiksi olet noin 30-vuotias ja olet opiskellut ensiksi AMK-tutkinnon edeten sieltä yliopistoon, niin ihmettelen suuresti, jos työkokemusvuosia ei ole kertynyt juurikaan. Silloin mietin miksi näin on? Kyllä, ymmärrän hakijamäärät ja työtilanteen, mutta kun erilaista työtä on tarjolla. Jos menet liikaa ”OMA ALA”-hattu päässä, niin markkina-arvosi laskee kuin lehmän häntä. Jos taas menet ”TYÖKOKEMUS KUIN TYÖKOKEMUS”-hattu päässä, niin saat sen nousemaan.

Kuvitellaan tilanne, opiskelet vaikka markkinointia ja etsit alan töitä kesälle. Et kuitenkaan löydä niitä hakemuksista huolimatta. Mitä teet? A) toteat harmissasi, että parempi onni ensi kesänä vai B) haet jotain muuta työtä, joka ei ole sitä oman alan hommaa, esimerkiksi kauppaan töihin.

Seuraava skenaario näiden vaihtoehtojen kanssa tulee valmistumisen jälkeen, haet töitä, mutta et löydä. Kuulet vanhan opiskelukaverisi työllistyneen alalle töihin ja mietit miksi sekä miten tämä on mahdollista? Kuulet, että kaverilla oli työkokemusta, mutta tiedät ettei alalta. Rätti iskeytyy kasvoillesi: olisiko pitänyt valita sittenkin vaihtoehto B, A:n sijaan?

”Mutta kun ei se pätkätyö kannata, tuet menee!”

Kuulen usein hakijoilta kuinka ei kannata ottaa pätkätöitä vastaan tukien menettämisen vuoksi: valtio ei tue työllistymistä, saadaan paremmin rahaa tuilla kuin töissä. Ymmärrän asian oikein hyvin kyllä ja mielestäni työllistymistä tuetaan liian kevyin käsin. Siitä pitäisi tehdä kannustavampaa ja virtaviivaisempaa ehdottomasti, jotta henkilöt uskaltavat tarttua tilaisuuksiin helpommin!

Suosittelen kuitenkin jokaista ajattelemaan asiaan tältäkin kannalta: ottaisinko vastaan työn, joka mahdollistaisi ns. markkina-arvoni työelämässä ja menisin hetken aikaa matalammalla varallisuudella kuin sen, että todennäköisesti työttömyysjaksoni pidentyisi entisestään? Tai voisinko kouluttaa itseäni työttömyysajalla, esim. aikuiskoulutuksen parissa? Niin se pätkätyökokemus kuin ammattitaidon kehittäminenkin merkitsee työnhaussa. Älä jää makaamaan laakereille, oikealla asenteella työttömyysajankin saa käytettyä tehokkaasti ja se näkyy myös positiivisesti työllistymisen osalta.

 

 

Avoin hakemus: myytti vai mahdollisuus?

Yleinen

Aikoinaan ajateltiin, että avoin hakemus oli hieno markkinointikikka, jolla annettiin kuva uramahdollisuuksista yrityksessä, mutta todellisuudessa hakemuksia ei kukaan lukenut. Siinä piilee ehkä pientä totuuden jyvää, mutta nykyään asia on aika toinen. Tänä päivänä kun jauhetaan piilotyöpaikoista ja tarpeiden synnyttämisestä, niin samassa lauseessa tokaistaan avoimet hakemukset. Tarkastellessa yritysten somekanavia siellä mainostetaan kuinka IT-Ismo tai Markkinointi-Manna löytyi yritykseen avoimen hakemuksen kautta.

Tässä vinkit miten toimia, kun päätät laittaa avointa hakemusta:

1. Tutki yritys kunnolla, tutustu sen henkilöstöön ja arkeen!

  • Somekanavat ovat huipputapa nähdä pintaa syvemmältä yrityksen arkea ja kulttuuria.Katso myös miten firmalla menee taloudellisesti ja onko heillä kasvua, joka mahdollistaisi ehkä paikkasi yrityksessä
  • Voit myös soittaa yrityksen rekrytoinneista vastaavalle henkilölle ja tiedustella avoimesti puhelimitse sekä kysyä minne voit lähettää avoimen hakemuksen
    • Osa tykkää tehdä näin, jotkut laittavat suoraan hakemusta sähköisesti

2. Avoimen hakemuksen laatiminen

  • Tärkeintä on tuoda esille intohimosi, osaamisesi ja motivaatiosi. 
  • Muista myös kertoa miksi haluat juuri siihen yritykseen töihin, miksi sinä soveltuisit mielestäsi yrityksen meininkiin ja mahdolliseen työtehtävään.
  • Itse koen, että avoin hakemus pitää olla ytimekäs ja selkeä, ei liian pitkä ja jaaritteleva. Sellainen, joka tuo esille nuo tärkeimmät pääpointit
  • Kirjoita rennon asiallisesti, yrityksen ja tietenkin oman itsesi näköisesti

3. Avoimen hakemuksen lähettäminen

  • Jos yrityksen sivuilla on erillinen ohjeistus avoimen hakemuksen lähettämiseen, niin lähetä se silloin heidän toivomalla tavalla (sähköposti/rekryjärjestelmä)
  • Jos sivuilla ei mainita avoimen hakemuksen mahdollisuutta, niin tutki kuka mahdolisesti vastaa henkilöstöpäätöksistä (HR, rekrytointipäällikkö, toimari, tiimiesimies?) ja lähetä hänelle suoraan sähköpostia
    • Sähköpostitse suosittelen lähettämään liitteenä ainoastaan CV:n ja kirjoittamaan avoimesti hakemuksen viestikenttään.

4. Odottaminen

  • Niin valitettavaa kuin se onkin, niin kaikki yritykset eivät vastaa avoimiin hakemuksiin, joka on itselleni aika turn off, mutta tähän on varauduttava
  • Yleensä yritykset reagoivat avoimiin hakemuksiin 1-30pv:n kuluessa
    • Jos vastausta ei kuulu, niin joissakin yrityksissä suositellaan lähettävän uudelleen avoin hakemus tai päivittämällä tietoja rekryjärjestelmään tasasin välein, koska A) avoimia hakemuksia voi tulla niin paljon, että hukut massaan ja B) erityisesti joissakin rekryjärjestelmissä kannattaa tehdä jokin päivitys tietoihin, niin nouset hakumassasta 
  • Älä lannistu, odottajan aika on välillä pitkä, mutta sitä suuremmalla syyllä: järkevä aktiivisuus kannattaa! 

Työnhaussa avoimilla hakemuksilla on suuri merkitys nykyään, koska jatkuvasti kuulen ja todistan miten henkilöt työllistyvät yrityksiin niiden kautta. Eli jos et vielä ole tätä tehnyt, niin ota tämä työksesi samantein. Muista myös pitää listaa yrityksistä ja ajankohdista, kun hakemuksen olet laittanut, jotta et mene sekaisin puhelimen soidessa!

©veerasalpalahti.com 2016

 

 

Kauhutarinoita rekrytointiprosesseista

Yleinen

Julkaisin taannoin artikkelin, joka kertoi rekrytointiviestinnästä työnhaussa . Sen jälkeen minulle on tullut yhteydenottoja eri henkilöiltä, jotka ovat halunneet kertoa omista kokemuksistaan.

Sain luvan nyt julkaista näitä tarinoita ja toivon erityisesti, että tarinoita eksyisi lukemaan myös yritysten rekrytoinneista ja viestinnästä vastaavat henkilöt. Teillä ja minulla ei ole varaa munata edelleenkään rekrytointiviestinnän tai itse yrityskuvan tärkeyttä! Erityisesti rekrytointeja tekevät kollegani, me olemme ääni työnhakijoihin, joten pidetään se ääni ja siitä lähtevä kaiku positiivisena ❤

”Olin tulossa haastatteluun, ja koputtelin hyvissä ajoin toimiston ovelle. Toimistossa oltiin hieman ihmeissään että miksi pyrin jo etuajassa sisälle, ja mut käskettiin takaisin käytävään. Siellä sitten seisoin odottamassa (tuoleja ei ollut) ja kuuntelin korvat punaisina äänieristämättömän oven läpi, kuinka rekrykonsultit piti hauskaa lukemalla huonoja hakemuksia ääneen, hakijoiden koko nimet mainiten.”


Suosikkini oli rekrytointifirma, jossa kävin haastattelussa. Minulle sanottiin suoraan, että he eivät sitten ilmoittele; jos ei mitään kuulu, niin et ole päässyt toimeksiantajayritykseen haastatteluun. Jotenkin ymmärrän sen, jos viestintä unohtuu niille hakijoille, joita ei ole tavattu, mutta haastatteluun päässeille viestiminen olisi kyllä äärimmäisen tärkeää työnantajamielikuvan kannalta. En tule kummaltakaan firmalta ostamaan heidän palveluitaan, kun tiedän miten he työnsä hoitavat.”


Hain taannoin tehtävään vuokrayrityksen kautta ja sain sieltä todella nopeasti videohaastattelukutsun. Tein videon sovittuun päivämäärään mennessä, koska työpaikkailmoituksessa mainittiin haun etenevän nopeasti. Odotin jonkinlaista yhteydenottoa seuraavan viikon. Sitten tuli toinen ja kolmas, joten tiesin ettei tämä ole kohdallani edennyt. Päätin sitten lähettää tälle rekrytoijalle, joka hakua hoiti, niin sähköpostiviestin ja kysyä missä kohtaa haku menee, kun minua ei ole informoitu. Odotan edelleen sitä vastausta ja ilmoitusta, aikaa tästä on nyt 3kk. 


Hain erääseen IT-yritykseen reilu vuosi sitten töihin, joka on saanut ”Great Place to Work”-palkinnonkin pariin otteeseen. Pääsin haastatteluun ja siihen asti prosessi sujui mutkitta. Haastattelun jälkeen he kertoivat ottavansa yhteyttä vielä saman viikon aikana. Odotin tietenkin yhteydenottoa, mutta sitä en saanut. Kun soitin tiedustellakseni asiaa, niin sain tylyn vastauksen rekrytoijalta: ”Me kyllä infoamme, kun infottavaa on, ei tarvitse soitella perään!”. Tuon jälkeen kyllä yritys menetti kasvonsa ja tässä vielä odotan sitä heidän infoaan asiasta, josta nyt on se yli vuosi aikaa. Nykyään olen heidän kilpailijallaan töissä ja meidän yrityksessä ainakin viestintä pelaa työnhakijasuuntaan, olen sitä itse myös varmistamassa tuon kokemukseni jälkeen.”


”Yksi hassu kommellus kävi nykyisen työni rekrytointiprosesissa, kun olin edennyt viimeiseen vaiheeseen hakuprosessissa ja minulle kerrottiin, että päätöksestä ilmoitetaan seuraavana päivänä. Se päivä koitti ja yrityksen HR ilmoitti etten tullut valituksi. Olin todella pettynyt, koska oli tullut niin vahva tunne, että saan paikan. Tuosta ilmoituksesta meni noin pari tuntia, kun yrityksen toimitusjohtaja soitti pahoitellen ja kertoi, että HR oli soittanut vahingossa minulle, kun hänen piti soittaa toiselle kandille. Sain siis paikan, mutta HR:llä oli mennyt kandit sekaisin. Annoin tämän anteeksi nykyiselle työnantajalleni ja täällä olen edelleen töissä 5-vuoden jälkeen tapahtuneesta. Onni onnettomuudessa!”


”Tämä ei ehkä niin viestintään mene, mutta kokemus kuitenkin. Kävin haastattelussa yhdessä metallipajassa ja ensinnäkin yrityksen pomo oli haastattelusta myöhässä 10min, sen jälkeen aloin hieman epäilemään hänen vointiaan, koska hän oli todella kalpea ja elehti oudosti.. Luulin aluksi, että hän on kipeä, mutta tietynlainen haju tuli hänestä läpi. Tajusin siinä keskustelun yhteydessä, että hän on humalassa tai ainakin edellinen ilta mennyt pitkäksi. Hän veti haastattelun vartissa ja sanoi, että voin aloittaa hommat samantein. Kieltäydyin tarjouksesta kuitenkin, koska en saanut kovin positiivista kuvaa yrityksen edustajasta.”

©veerasalpalahti.com 2016